Sitoutuminen ruokkii sitoutumista : Sijaishuollon työssä sitouttavat tekijät
Kukkonen, Veera (2024)
Kukkonen, Veera
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298261
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään Heinäsalmikodin sijaishuollon työntekijöiden sitoutumistekijöitä.
Sitoutuminen on yksilön psykologinen suhde organisaatioon ja se rakentuu useasta eri tekijästä.
Kokemuksena se on henkilökohtainen ja voi syventyä tai heikentyä ajan kuluessa. Sitoutunut henkilö tekee työtään tehokkaammin ja jaksaa työssään paremmin. Poissaolojen lisäksi sitoutuminen
vähentää vaihtuvuutta. Sijaishuolto kärsii kohtaanto-ongelmasta, sillä avoimiin työpaikkoihin ei löydetä osaajia. Lisäksi ala kärsii heikentyneestä maineesta ja sen houkuttelevuus on laskenut.
Opinnäytetyön on tarkoitus pureutua perinteistä työtyytyväisyyskyselyä syvemmälle sitoutumisen
syihin. Tähän tarkoitukseen kvalitatiivinen tutkimus sopi parhaiten. Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Tutkimukseen haastateltiin kuutta työntekijää ja yhtä esihenkilöä. Kaikkien haastateltujen työolosuhteet ovat samat, jolloin vastauksista pystyttiin kokoamaan
sitoutumistekijöitä usean henkilön kertoman perusteella.
Tuloksena ilmeni, että sitoutuminen on monen tekijän summa. Aineistosta nousi seitsemän teemaa:
työyhteisö, työtehtävät ja työn sisältö, työnantajakuva, johtaminen, työn joustavuus, palkkaus ja
edut ja kehittymismahdollisuudet. Työyhteisö nousi tärkeimmäksi sitoutustekijäksi. Tutkimuksessa
paljastui, että henkilöstön keskinäinen huumori loi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisäsi sitoutumisen kokemusta. Näiden tulosten lisäksi vastauksissa ilmeni eroavaisuuksia. Palkkaus ja vuorotyö
jakoivat mielipiteitä. Mielenkiintoinen huomio oli, että yhtä sitouttava tekijä saattaa toimia toiselle
sitoutumista heikentävä. Työ sijaishuollossa on luonteeltaan haastavaa, siksi työyhteisöltä saatua
tukea ja työnohjausta pidettiin tärkeinä jaksamisen ylläpitäjinä. Olosuhdetekijänä vuorotyö rasitti
useampaa työntekijää ja haastoi sitoutumista. Tutkimuksessa käy ilmi, että sijaishuollon työntekijät
kokevat työnsä merkitykselliseksi ja heillä on halu sitoutua työhönsä. Lisäksi he toivovat sitoutumista työyhteisöltä ja johtajilta.
Opinnäytetyötä voidaan käyttää sitoutumistekijöiden ymmärtämiseen. Esihenkilöt ja johtajat erityisesti sosiaalialalla voivat hyödyntää työtä henkilöstön sitouttamiseen, sekä henkilöstöpolitiikkaan
ja työnantajakuvan rakennukseen.
Sitoutuminen on yksilön psykologinen suhde organisaatioon ja se rakentuu useasta eri tekijästä.
Kokemuksena se on henkilökohtainen ja voi syventyä tai heikentyä ajan kuluessa. Sitoutunut henkilö tekee työtään tehokkaammin ja jaksaa työssään paremmin. Poissaolojen lisäksi sitoutuminen
vähentää vaihtuvuutta. Sijaishuolto kärsii kohtaanto-ongelmasta, sillä avoimiin työpaikkoihin ei löydetä osaajia. Lisäksi ala kärsii heikentyneestä maineesta ja sen houkuttelevuus on laskenut.
Opinnäytetyön on tarkoitus pureutua perinteistä työtyytyväisyyskyselyä syvemmälle sitoutumisen
syihin. Tähän tarkoitukseen kvalitatiivinen tutkimus sopi parhaiten. Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoiduin teemahaastatteluin. Tutkimukseen haastateltiin kuutta työntekijää ja yhtä esihenkilöä. Kaikkien haastateltujen työolosuhteet ovat samat, jolloin vastauksista pystyttiin kokoamaan
sitoutumistekijöitä usean henkilön kertoman perusteella.
Tuloksena ilmeni, että sitoutuminen on monen tekijän summa. Aineistosta nousi seitsemän teemaa:
työyhteisö, työtehtävät ja työn sisältö, työnantajakuva, johtaminen, työn joustavuus, palkkaus ja
edut ja kehittymismahdollisuudet. Työyhteisö nousi tärkeimmäksi sitoutustekijäksi. Tutkimuksessa
paljastui, että henkilöstön keskinäinen huumori loi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisäsi sitoutumisen kokemusta. Näiden tulosten lisäksi vastauksissa ilmeni eroavaisuuksia. Palkkaus ja vuorotyö
jakoivat mielipiteitä. Mielenkiintoinen huomio oli, että yhtä sitouttava tekijä saattaa toimia toiselle
sitoutumista heikentävä. Työ sijaishuollossa on luonteeltaan haastavaa, siksi työyhteisöltä saatua
tukea ja työnohjausta pidettiin tärkeinä jaksamisen ylläpitäjinä. Olosuhdetekijänä vuorotyö rasitti
useampaa työntekijää ja haastoi sitoutumista. Tutkimuksessa käy ilmi, että sijaishuollon työntekijät
kokevat työnsä merkitykselliseksi ja heillä on halu sitoutua työhönsä. Lisäksi he toivovat sitoutumista työyhteisöltä ja johtajilta.
Opinnäytetyötä voidaan käyttää sitoutumistekijöiden ymmärtämiseen. Esihenkilöt ja johtajat erityisesti sosiaalialalla voivat hyödyntää työtä henkilöstön sitouttamiseen, sekä henkilöstöpolitiikkaan
ja työnantajakuvan rakennukseen.