Työn motivaatiotekijät hoitoalalla
Rantanen, Noora (2024)
Rantanen, Noora
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404298296
Tiivistelmä
Hoitoalan motivaatiotekijöiden selvittämisellä on merkitystä työntekijöiden kokemien haasteiden ja vaatimusten ymmärtämisessä. Työmotivaatio vaikuttaa työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen sekä organisaation suorituskykyyn. Motivaatiolla on keskeinen merkitystä myös johtamisnäkökulmasta, sillä sen avulla voidaan tarjota laadukasta hoitotyötä sekä vastata jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellinen osastotoiminta. Aiheen valintaan vaikutti huomiot työelämässä: sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä ei huomioida riittävästi hoitoalalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa näitä työhön liittyviä motivaatiotekijöitä. Tavoitteena oli löytää esihenkilöiden työn tueksi konkreettisia kehitysehdotuksia siitä, miten he voivat huomioida työntekijöiden työhön liittyviä motivaatiotekijöitä osana työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin edistämistä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, minkä avulla selvitettiin konkreettisia työmotivaatioon liittyviä tekijöitä sekä sitä, miten työntekijät ylläpitävät ja lisäävät motivaatiota työssään. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2024 etäyhteyksien avulla. Aineiston analysointiin käytettiin teemoittelua, jossa aineisto purettiin osiin ja luotiin uusia näkökulmia ja etsittiin yhdistäviä teemoja. Käsiteltäviksi teemoiksi nousivat motivaation ilmeneminen sekä vaikutustekijät ja pääluokaksi muotoutui hoitoalan ammattilaisten työmotivaatio.
Tulokset osoittivat, että hoitoalan ammattilaisten työmotivaatio koostuu pääasiassa sisäisistä tekijöistä: sisäisestä halusta työskennellä ihmisten kanssa sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämisestä. Ulkoisiksi tekijöiksi nousivat palkan lisäksi arvostus sekä positiivisen palautteen ja kiitoksen tärkeys. Esihenkilöiden keinoiksi tuloksista esiin nousi hyvän huomaaminen sekä työyhteisön ilmapiiristä huolehtiminen. Työnantajan tulisi jatkossa
kiinnittää enemmän huomiota autonomian ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen sekä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Hoitoalalla kamppaillaan jatkuvasti pahenevasta hoitajavajeesta ja osaajista kilpaillaan jopa hyvinvointialueiden sisällä. Vielä jäi pohdittavaksi, miten ja millä keinoilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saadaan sitoutettua organisaatioihin.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellinen osastotoiminta. Aiheen valintaan vaikutti huomiot työelämässä: sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä ei huomioida riittävästi hoitoalalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa näitä työhön liittyviä motivaatiotekijöitä. Tavoitteena oli löytää esihenkilöiden työn tueksi konkreettisia kehitysehdotuksia siitä, miten he voivat huomioida työntekijöiden työhön liittyviä motivaatiotekijöitä osana työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin edistämistä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, minkä avulla selvitettiin konkreettisia työmotivaatioon liittyviä tekijöitä sekä sitä, miten työntekijät ylläpitävät ja lisäävät motivaatiota työssään. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2024 etäyhteyksien avulla. Aineiston analysointiin käytettiin teemoittelua, jossa aineisto purettiin osiin ja luotiin uusia näkökulmia ja etsittiin yhdistäviä teemoja. Käsiteltäviksi teemoiksi nousivat motivaation ilmeneminen sekä vaikutustekijät ja pääluokaksi muotoutui hoitoalan ammattilaisten työmotivaatio.
Tulokset osoittivat, että hoitoalan ammattilaisten työmotivaatio koostuu pääasiassa sisäisistä tekijöistä: sisäisestä halusta työskennellä ihmisten kanssa sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittämisestä. Ulkoisiksi tekijöiksi nousivat palkan lisäksi arvostus sekä positiivisen palautteen ja kiitoksen tärkeys. Esihenkilöiden keinoiksi tuloksista esiin nousi hyvän huomaaminen sekä työyhteisön ilmapiiristä huolehtiminen. Työnantajan tulisi jatkossa
kiinnittää enemmän huomiota autonomian ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen sekä osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin. Hoitoalalla kamppaillaan jatkuvasti pahenevasta hoitajavajeesta ja osaajista kilpaillaan jopa hyvinvointialueiden sisällä. Vielä jäi pohdittavaksi, miten ja millä keinoilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saadaan sitoutettua organisaatioihin.