Gerastenian tunnistaminen palvelutarpeen arvioinnissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Ikääntyvän väestön määrän ennustetaan kasvavan seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikääntyneet ovat väestöstä se osa, joka tarvitsee usein raskaitakin palveluita. Tärkeää onkin panostaa jo nyt ennaltaehkäisevään toimintaan. Opinnäytetyön tarkoitus oli valikoidun aineiston avulla kuvata gerastenian tunnistamisen tärkeyttä ja vaikutuksia yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille tietoa tunnistamiseen liittyen.

Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee gerasteniaoireyhtymää ja sen tunnistamisen keinoja sekä palvelutarpeen arviointia. Vaikka valmista konsensusta käytettävästä mallista ei ole, työssä tuodaan esille yleisimmät mallit, joita on helppo käyttää tunnistamaan gerasteniasta kärsivä ikääntynyt.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimustehtävänä oli: Millainen vaikutus gerastenian tunnistamisella on yksilölle ja millainen vaikutus tunnistamisella on yhteiskunnalle? Tiedonhaussa käytettiin sähköisiä tietokantoja Medic, Cinahl, Melinda, Ovid, PubMed, Science direct sekä Terveysportti. Manuaalista hakua käytettiin kirjallisuusviitteiden tutkimisessa. Opinnäytetyöhön valikoitui 6 tutkimusta, joista kaksi oli kansainvälistä ja neljä kansallista. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulosten mukaan gerastenian tunnistamisen vaikutukset yksilöön ovat: kotona asumisen mahdollistaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, sairauksien hoidon selkiytyminen sekä yksilöllinen hoito-, kuntoutumis- ja jatkohoitosuunnitelma. Tunnistamisen vaikutukset yhteiskuntaan ilmenevät positiivisena ilmiönä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa sekä kansantaloudessa. Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden palveluohjauksen kehittämisessä.

The amount of older people in our population is expected to increase in the next decades. Older people often require medical intervention which is why it is important to start focusing on prophylactic measures. This thesis aims to describe the importance of identifying frailty and its individual and societal effects. The goal was to provide social welfare and healthcare workers information about how to identify frailty in older clients in relation to their service needs assessment.

The theory base of this thesis is about what frailty is, how to identify it, and how to perform service needs assessment for interventions. There is no consensus of a standard scale, and therefore the most common ones that are used to identify an elderly person suffering from frailty are discussed in this study.

This thesis is a descriptive literature review with the following research question: What are the individual and societal effects of identifying frailty in older population? Database Medic, Cinahl, Melinda, Ovid, PubMed, Science direct and Terveysportti were used to acquire information along with a manual search based on literary references. Six research studies were selected for this thesis, four national and two international studies. The data was analyzed using inductive content analysis.

The result this study show that the individual effects of identifying frailty in connection with the service needs assessment of older people are: the possibility to live at home, ability to function, clarification of treatment and individual plans for treatment, rehabilitation, and follow-up treatment. The societal effect of identifying frailty appear as a positive phenomenon in social welfare and healthcare interventions as well as in national economy. The results of this study can be used to improve the service coordination for older population.