Tuhannen ja yhden yön tarinoista Valvesalin näyttämölle : Tanssinopettajan ja koreografin tasapainottelua taiteellisen inspiraation ja orientalismin vyyhdin välillä

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee tanssinopettajan ja koreografin työskentelyä itämaisten teosten tai laajemmin toiseen kulttuuriin sijoittuvien teosten parissa. Puramme orientalismin ja kulttuurisen omimisen käsitteitä ja merkitystä erityisesti suhteessa balettiin ja baletin repertuaariin.

Yhä tänä päivänä baletin näyttämöillä nähdään historiassa luotuja orientalistisia teoksia, joissa esiintyy haitallisia toisiin kulttuureihin kohdistuvia stereotypioita. Lähdimme pohtimaan sitä, onko näitä teoksia mahdollista esittää tämän päivän tietoisuuden valossa vai kuuluisiko teokset jättää historiaan. Tämän pohdinnan perusteella päädyimme tutkimaan, miten tanssinopettajan tai koreografin tulisi työssään käsitellä toisiin kulttuureihin sidonnaisia teoksia.

Tutkimuksemme pääkysymyksenä oli: Miten tanssinopettaja tai koreografi voi syventää ymmärrystään vahingollisen kulttuurisen hyväksikäytön ja taiteellisen inspiroitumisen sekä toisen kulttuurin positiivisen esille tuomisen eroista? Lisäksi etsimme vastauksia siihen, miten toisiin kulttuureihin sidonnaisia tarinoita on mahdollista käsitellä kunnioittavasti baletin kontekstissa ja millaisia kertomuksia meidän ylipäätään on suomalaisina lupa tuoda lavalle yleisön nähtäväksi.

Opinnäytetyömme yhteydessä suunnittelimme ja toteutimme kokoillan Aladdin ja Taikalamppu -baletin, joka nähtiin Oulun Valvesalissa huhtikuussa 2023 ja helmikuussa 2024. Produktion aikana pyrimme perustamaan valintamme tutkitulle tiedolle. Tutkimme tekemiämme valintojamme retrospektiivisesti tutkimustietoon peilaten. Osana tutkimustamme teimme kaksi puolistrukturoitua teemahaastattelua: toinen karakteritansseista ja toinen puvustuksesta. Lisäksi kokosimme opinnäytetyömme tietoperustan tutkimustiedon ja erinäisten artikkelien pohjalta.

Työmme tavoitteena oli rakentaa ohjenuora kulttuurisidonnaisten teosten tekemiseen. Tutkimuksemme perusteella voimme todeta, että tärkeintä kulttuurisidonnaisten teosten tekemisessä on teoskohtaisuus, halu elinikäiseen oppimiseen ja valmius keskusteluun. Yhtä selvää ratkaisua tai vastausta teosten tekemiseen emme löytäneet, vaan käsitys tapauskohtaisuudesta syveni teoksia lähemmin tarkastellessa. Vaikka emme löytäneetkään selviä ratkaisuja tai vastauksia kysymyksiin, haluamme painottaa kysymysten tärkeyttä ja rohkaista tanssinopettajia ja koreografeja syventymään orientalismin ja kulttuurisen omimisen teemojen ääreen.

This paper studies the aspects of orientalism and cultural appropriation in ballet and ballet repertoire. The study aims to create a guideline for dance teachers and choreographers on how to deal with repertoire bound to a certain culture. To this day ballet companies perform old repertoire filled with orientalistic and harmful stereotypical elements. This paper ponders should these pieces be left in history or can they be rearranged and performed even today.

The main research question was: How a dance teacher or a choreographer can deepen their understanding of the difference between cultural appropriation and artistic inspiration and positive forth bringing? Other topics were: How to handle these culturally bound pieces with respect and what sort of pieces are appropriate to perform in Finland?

As a part of the thesis, we conducted a ballet Aladdin and the Magic lamp. The ballet was performed in Oulu Valvesali for the first time in April 2023 and for the second time in February 2024. The intention was to make all artistic decisions of the ballet based on research information. In this paper the decisions are viewed though a retrospective lens. The paper includes two semi-stuctured thematic interviews: the first unwraps thoughts about character dance and the second interview gives viewpoints on costume design. The rest of the study is based on existing research material and singular articles.

Based on the research it can be stated that the most important factors of making a culturally bound piece is to focus and ponder these questions piece by piece rather than making assumptions that would work with every piece of choreography. It is important to be open to conversation and start a journey of a lifelong learning. Even though no clear answers were found, it can be said that the topic is very important for teachers and choreographers working with ballet repertoire.