Rovaniemen kotiseutumuseon kehittäminen perinnebiotooppien näkökulmasta
Äärelä, Miia (2024)
Äärelä, Miia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308586
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee Rovaniemen kotiseutumuseon ympäristön kehittämistä perinnebiotooppien hoidon kautta sekä niiden merkitystä paikalliselle luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi työ käsittelee museon palveluiden kehittämistä integroimalla suomalainen kansanperinne osaksi museon ympäristöä. Toimeksiantaja Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry omistaa sekä ylläpitää museota. Opinnäytetyö liittyi osaksi Helmi-ohjelman rahoittamaa Museoympäristön luontoarvot -hanketta, jonka tavoitteena oli hoitaa museon ympäristön arvokkaita perinnebiotooppeja. Tavoitteena on edistää kulttuuriperinteen säilymistä tarjoten museovierailijoille monipuolinen kokemus suomalaista kulttuuriperintöä museon ympäristöä hyödyntäen. Opinnäytetyö pyrki myös osoittamaan kuinka ympäristönhoito, biologinen monimuotoisuus ja kulttuuriperinnön vaaliminen limittyvät keskenään sekä voivat yhdessä tukea alueen kestävää kehitystä.
Tietoperustan muodostivat perinnebiotoopit ja niiden hoito sekä suomalainen kansanperinne. Ympäristönsuojelu, biologinen monimuotoisuus ja perinteisten ekosysteemien säilyttäminen olivat keskeisiä teemoja. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin perinnebiotooppien kasvillisuuskartoitusta hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Lisäksi selvitettiin löydettyjen kasvilajien yhteyttä suomalaiseen kansanperinteeseen.
Tulokset korostivat perinnebiotooppien jatkuvan hoidon merkitystä, erityisesti rehevöityneillä alueilla. Hoitotoimet vaativat huolellista suunnittelua ja toteutusta sopiakseen yhteen museon toiminnan kanssa, samalla noudattaen perinnebiotooppien hoidon periaatteita. Museon ympäristössä esiintyvät kasvit, kuten laaksoarho, väinönputki, kullero ja ketonoidanlukko ovat tärkeitä alueen ekologiselle monimuotoisuudelle. Kasvillisuuskartoitus osoitti alueen suojelu-arvot. Lisäksi opinnäytetyön keskeiset tulokset olivat kasvilajit ja niihin liittyvä kansanperinne, joita museo voi hyödyntää palveluiden kehittämisessä ja alueen kiinnostavuuden lisäämisessä.
Tietoperustan muodostivat perinnebiotoopit ja niiden hoito sekä suomalainen kansanperinne. Ympäristönsuojelu, biologinen monimuotoisuus ja perinteisten ekosysteemien säilyttäminen olivat keskeisiä teemoja. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa hyödynnettiin perinnebiotooppien kasvillisuuskartoitusta hoitotoimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa. Lisäksi selvitettiin löydettyjen kasvilajien yhteyttä suomalaiseen kansanperinteeseen.
Tulokset korostivat perinnebiotooppien jatkuvan hoidon merkitystä, erityisesti rehevöityneillä alueilla. Hoitotoimet vaativat huolellista suunnittelua ja toteutusta sopiakseen yhteen museon toiminnan kanssa, samalla noudattaen perinnebiotooppien hoidon periaatteita. Museon ympäristössä esiintyvät kasvit, kuten laaksoarho, väinönputki, kullero ja ketonoidanlukko ovat tärkeitä alueen ekologiselle monimuotoisuudelle. Kasvillisuuskartoitus osoitti alueen suojelu-arvot. Lisäksi opinnäytetyön keskeiset tulokset olivat kasvilajit ja niihin liittyvä kansanperinne, joita museo voi hyödyntää palveluiden kehittämisessä ja alueen kiinnostavuuden lisäämisessä.