Toteutuneen lämmitysenergian kulutuksen muutos kerrostaloissa siirryttäessä kaukolämmöstä maalämpöön
Virtanen, Tuomas (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028715
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia toteutuneen lämmitysenergian kulutuksen muutosta kerrostaloissa siirryttäessä kaukolämmöstä maalämpöön. Tehdyn kirjallisuuskatsauksen mukaan toteutunutta energiankulutuksen muutosta ei ole vielä tutkittu. Ennustemallien perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2030 noin 14 000 kerrostaloa lämpenisi maalämmöllä. Tämä tarkoittaa kohteiden lukumäärän yli nelinkertaistumista nykyisestä.
Tutkimusmenetelmänä työssä on kvantitatiivinen tutkimus. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä valittiin siksi, että se mahdollistaa numeeristen ja tilastollisten tietojen keräämisen ja analysoinnin laajalta joukolta. Havaintoaineiston keruumenetelmäksi valittiin kyselytutkimus, sillä julkista dataa kiinteistöjen energiankulutuksista ei ole saatavilla. Tutkimukseen saatiin lähtötiedot 18 kohteesta, jotka sijaitsevat Etelä-Suomessa.
Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että kiinteistöjen maalämpöön siirtyminen laskee ostoenergiankulutuksen noin kolmasosaan. Tutkittavissa kohteissa energiankulutus on laskenut keskimäärin 64 prosenttia, kun mediaani on 65 prosenttia. Tehdyn hiilijalanjälkilaskennan mukaan mediaani kohteen kiinteistön energiankäytön hiilidioksidipäästöt laskisivat 50 vuoden tarkastelujakson aikana 46 %. Elinkaarilaskennan tulokset kertovat, että taloudelliset indikaattorit olisivat myönteisiä.
Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään osana työnantajaedustajan lisäarvopalveluiden kehittämistä. Opinnäytetyössä tuotettujen havaintojen avulla muotoillaan työnantajaedustajalle uusia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla kiinteistöjen arvoa tullaan lisäämään. Työn arvioidaan tuovan merkittävästi lisää kassavirtoja työnantajaedustajalle. Työni tukee Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian linjauksia. Välillisesti työn seurauksena kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee, kiinteistöjen arvo nousee ja energiatehokkuus paranee.
Tutkimusmenetelmänä työssä on kvantitatiivinen tutkimus. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä valittiin siksi, että se mahdollistaa numeeristen ja tilastollisten tietojen keräämisen ja analysoinnin laajalta joukolta. Havaintoaineiston keruumenetelmäksi valittiin kyselytutkimus, sillä julkista dataa kiinteistöjen energiankulutuksista ei ole saatavilla. Tutkimukseen saatiin lähtötiedot 18 kohteesta, jotka sijaitsevat Etelä-Suomessa.
Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että kiinteistöjen maalämpöön siirtyminen laskee ostoenergiankulutuksen noin kolmasosaan. Tutkittavissa kohteissa energiankulutus on laskenut keskimäärin 64 prosenttia, kun mediaani on 65 prosenttia. Tehdyn hiilijalanjälkilaskennan mukaan mediaani kohteen kiinteistön energiankäytön hiilidioksidipäästöt laskisivat 50 vuoden tarkastelujakson aikana 46 %. Elinkaarilaskennan tulokset kertovat, että taloudelliset indikaattorit olisivat myönteisiä.
Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään osana työnantajaedustajan lisäarvopalveluiden kehittämistä. Opinnäytetyössä tuotettujen havaintojen avulla muotoillaan työnantajaedustajalle uusia palvelukokonaisuuksia, joiden avulla kiinteistöjen arvoa tullaan lisäämään. Työn arvioidaan tuovan merkittävästi lisää kassavirtoja työnantajaedustajalle. Työni tukee Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian linjauksia. Välillisesti työn seurauksena kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee, kiinteistöjen arvo nousee ja energiatehokkuus paranee.