Työnantajan vaikuttimet työssäoppimiskoulutuksen järjestämisessä
Honka, Toni Mikael (2024)
Honka, Toni Mikael
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028737
Tiivistelmä
Ammattillisessa koulutuksessa vuonna 2017 voimaan tulleen reformin tavoite oli, että ammatillinen koulutus pystyy vastamaan nykyistä nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Osana reformia tuli käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan voimaan tulleita koulutus- ja oppisopimuksia työantajien näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitetään sopimuksiin liittyviä tekijöitä ja vaikuttimia Keski-Uudenmaan koutuskuntayhtymän Keudan yhteistyökumppaniautokorjaamoiden edustajilta. Saatujen vastausten perusteella luotiin kehitysideoita, jolla työharjoittelusta tulisi parempi niin opiskelijalle, autokorjaamolle kuin myös oppilaitokselle.
Opinnäytetyötä varten lähetettiin työharjoitteluun liittyviä avoimia kysymyksiä sisältävä Metropolian e-lomakkeita 24:n eri autokorjaamon edustajalle. Vastauksia saatiin kahdeksasta autokorjaamosta, eli vastausprosentti oli 33%.
Tulokset osoittivat, että autokorjaamoilla on tarvetta työharjoittelijoille ja heistä on positiivista apua autokorjaamoille. Autokorjaamoiden suurin etu työharjoittelijoista on lisäkädet, mutta toisaalta työharjoittelijat vaativat työpaikkaohjaajalta resursseja ohjaukseen. Autokorjaamot kokivat tavoitteekseen opettaa ja perehdyttää työharjoittelija mekaanikon työhön. Tärkeimpinä tietoina ja taitoina työharjoittelijan osalta autokorjaamot mainitsivat työelämän taitoja, kuten aikataulut ja käytöstavat, lisäksi korostui auton huoltamisen perusasiat.
Tulosten perusteella opinnäytetyössä on pohdittu erinäisiä kehitysideoita, joilla edesauttaa työharjoittelun onnistumista työharjoittelijan, autokorjaamon ja oppilaitoksen näkökulmasta. Yhtenä kehitysideana esitetään oppilaiden osaamista kuvaava osaamistasomittari. Toisena ideana on koulutuskorvauksen tarkempi kohdistaminen varsinaista työpaikkaohjausta tekevälle mekaanikolle. Lisäksi syntyi ajatus erityisestä työryhmästä, joka koostuisi oppilaitoksen ja autokorjaamoiden edustajista. Heidän tehtävänään olisi sopia kriteerit ja normit työharjoitteluihin ja opetukseen ennen työharjoitteluun siirtymistä.
Opinnäytetyötä varten lähetettiin työharjoitteluun liittyviä avoimia kysymyksiä sisältävä Metropolian e-lomakkeita 24:n eri autokorjaamon edustajalle. Vastauksia saatiin kahdeksasta autokorjaamosta, eli vastausprosentti oli 33%.
Tulokset osoittivat, että autokorjaamoilla on tarvetta työharjoittelijoille ja heistä on positiivista apua autokorjaamoille. Autokorjaamoiden suurin etu työharjoittelijoista on lisäkädet, mutta toisaalta työharjoittelijat vaativat työpaikkaohjaajalta resursseja ohjaukseen. Autokorjaamot kokivat tavoitteekseen opettaa ja perehdyttää työharjoittelija mekaanikon työhön. Tärkeimpinä tietoina ja taitoina työharjoittelijan osalta autokorjaamot mainitsivat työelämän taitoja, kuten aikataulut ja käytöstavat, lisäksi korostui auton huoltamisen perusasiat.
Tulosten perusteella opinnäytetyössä on pohdittu erinäisiä kehitysideoita, joilla edesauttaa työharjoittelun onnistumista työharjoittelijan, autokorjaamon ja oppilaitoksen näkökulmasta. Yhtenä kehitysideana esitetään oppilaiden osaamista kuvaava osaamistasomittari. Toisena ideana on koulutuskorvauksen tarkempi kohdistaminen varsinaista työpaikkaohjausta tekevälle mekaanikolle. Lisäksi syntyi ajatus erityisestä työryhmästä, joka koostuisi oppilaitoksen ja autokorjaamoiden edustajista. Heidän tehtävänään olisi sopia kriteerit ja normit työharjoitteluihin ja opetukseen ennen työharjoitteluun siirtymistä.