Hoidon tarpeen arviointi Keski-Pohjanmaan ensihoitopalvelussa: rekisteritutkimus kuljettamatta jätetyistä tehtävistä

Abstract

Tiivistelmä

Ensihoitopalvelun toiminta tarkoittaa sairaalan ulkopuolella toteutuvaa ensihoitoa. Ensihoitopalvelun tärkeimpiin tehtäviin kuuluu äkillisesti sairastuneen tai vakavasti loukkaantuneen potilaan hoidon toteuttaminen, hoidon tarpeen arvio ja tarvittaessa kuljetus lopulliseen hoitopaikkaan. Hätäkeskuksen välittämät ensihoitotehtävät lisääntyvät vuosi vuodelta ja se aiheuttaa ensihoitopalvelulle paljon kiireettömiä tehtäviä. Ensihoitoyksiköille tulevista tehtävistä suuri osa on X-koodiin päättyneitä ensihoitotehtäviä. Näissä tilanteissa hoidon tarpeen arviointi tehdään kotona ja asiakas jätetään kuljettamatta sairaalaan ensihoitoyksiköllä tai todetaan, ettei potilas tarvitse sairaalakäyntiä lainkaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ensihoidossa X-tehtävien osuus oli 56 % vuonna 2022.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (Soiten) ensihoitopalvelun alueella. Tutkimuksessa tuotettiin tietoa ensihoidon kuljettamatta jätettyjen potilaiden tutkimisesta, haastattelusta ja jatkohoidon huomioimisesta. Tutkimuksen tilaajana toimi Soiten ensihoitopalvelu.

Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Aineiston keräämistä varten suunniteltiin tiedonkeruulomake, johon numeerinen data kerättiin ensihoidon tietokannasta historiahaun kautta. Tutkimukseen valikoitui yhteensä 2000 X-koodiin päättynyttä ensihoitotehtävää vuoden 2022 maalis-, heinä- ja marraskuukausilta. Kerätty aineisto analysoitiin Webropol-ohjelmalla.

Tutkimuksen 2000 ensihoitotehtävästä suurin osa oli X5- (terveydentila määritetty ei tarvetta ensihoitoon tai hoitotoimenpiteisiin) ja X8- (hoidettu kohteessa) kuljettamatta jättämiskoodiin päätyneitä ensihoitotehtäviä ja 17 % potilaista kuljettiin sairaalaan muulla, kuin ensihoitoyksiköllä. Selkeästi vähiten oli X6 tehtäviä, jossa potilas kieltäytyi tarjotusta hoidosta. Potilaiden tutkimisessa verenpaine, syketaajuus, sydämenrytmi, hengitystaajuus ja happisaturaatio oli mitattu 74–88 % potilaista. Hengitysäänien kuuntelu oli ensihoitajilla harvinaisempaa, ne oli tarkistettu vain 31 % potilaista. Tarkennetuista tutkimuksista GCS, verensokeri ja ruumiinlämpö oli mitattu 71–93 % tapauksista. Lisäksi 12 %:ssa ensihoitotehtävistä, ei ollut ensihoitajien tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella tarvetta ottaa mitään peruselintoimintojen mittauksia. Alueen ensihoitajat olivat konsultoineet lääkäriä hoito-ohjeen mukaan useasti, jopa enemmän, kuin mitä alueen hoito-ohjeessa oli vaadittu. Lääkärin konsultaatio oli kirjattu osittain lähes kaikissa tehtävissä, mutta kirjauksen kattavuudessa oli vaihtelevuutta.

Tulokset osoittivat, että ensihoitajat ottavat peruselintoimintojen mittaukset Soiten alueella hyvin, mutta vieritestejä ensihoitajat ottavat liian harvoin suhteessa alueen hoito-ohjeeseen. Pääsääntöisesti potilaat olivat kirjausten perusteella haastateltu kattavasti, mutta lääkitykset ja allergiat oli kirjattu ylös liian harvoin. Jatkotutkimusideana olisi hyvä tutkia, myös kuljetettujen potilaiden hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista. Olisi hyödyllistä selvittää kuinka usein, kuljetetuilta potilailta on otettu vieritestejä ja muita mittauksia ja ovatko kohteessa otetut vieritestit muuttaneet ensihoitajien päätöstä kuljettaa potilas sairaalaan.