Ilomantsin alueen vesistöjen veden väriluvun ja kalojen elohopeapitoisuuksien välinen korrelaatio

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee Ilomantsin alueen vesistöjen veden värin ja kalojen elohopeapitoisuuksien välistä korrelaatiota. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vesistöjen värin tummuus vaikuttaa kalojen elohopeapitoisuuksiin. Työ perustui Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden valvontahankkeelle, joka keskittyi tutkimaan kalojen elohopeapitoisuuksia vuosina 2022–2023. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin aiempia tutkimustuloksia, vesistönäytteitä sekä kaloista otettuja näytteitä. Keskeinen toteutustapa oli kvantitatiivinen analyysi, jossa vertailtiin veden värinluvun ja elohopeapitoisuuksien välisiä suhteita.

Yli puolessa Suomen vesistöissä elohopean raja-arvo ylittyy, mikä luokittelee vesistöjen kemiallisen tilan hyvää huonommaksi. Tutkimuksen tärkeys korostuu, kun otetaan huomioon, että vesistöjen elohopeapitoisuudet määritetään usein kalanäytteistä. Tämän työn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa vesistöjen käyttäjille sekä lupaviranomaisille, jotka voivat hyödyntää sitä alueellisten kalankäytön rajoitusten asettamisessa sekä vesiympäristön tilan arviointien ja suositusten tekemisessä. Erityisesti alueen teollisuuden ja kaivostoiminnan osalta, jotka ovat jo velvoitettuja tarkkailemaan kalojen elohopeapitoisuuksia ympäristöluvan ehtojen mukaisesti, tutkimus tarjoaa lisätietoa ympäristövaikutusten hallintaan.

Tulokset osoittivat, että tietyissä vesistöissä veden tummuuden ja kalojen elohopeapitoisuuksien välillä on korrelaatio, mutta yhteys vaihteli alueittain. Joissakin vesistöissä tumma vesi korreloi korkeampien elohopeapitoisuuksien kanssa, kun taas toisissa vesistöissä ei havaittu merkittävää yhteyttä. Tutkimus antaa tietoa alueen vesistöjen tilasta ja kalojen turvallisesta käytöstä.

Alueellisia käyttörajoituksia tulisi päivittää säännöllisesti, perustuen sekä valvontahankkeen kautta kerättyyn dataan Ilomantsin alueen vesistöjen ja kalojen elohopeapitoisuuksista kuin muiden tutkimusten yhteydessä kerättyyn tietoon. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ympäristömuutoksiin ja varmistaa, että kuluttajien turvallisuus säilyy ajan tasalla olevan tiedon pohjalta. Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin muita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vesistöjen elohopeapitoisuuksiin. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja maankäytön seuraukset.