Adhd-oireisten vankien huomioiminen Pohjois-Savon Rikosseuraamuskeskuksessa
Julkunen, Tomi; Määttä, Teemu (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038918
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin adhd-oireisen vangin palveluita Pohjois-Savon Rikosseuraamuskeskuksessa. Tutkimuksessa kartoitettiin nykytilanne, miten adhd-oireinen vanki otetaan huomioon vankilan arjessa ja millaisia palveluita on tarjolla. Lisäksi selvitettiin, millaisia kehitysehdotuksia nousee esille vangin tilanteen parantamiseksi. Opinnäytetyössä haastateltiin vankeja ja henkilökunnan edustajia.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon Rikosseuraamuskeskus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Pohjois-Savon Rikosseuraamuskeskuksen vangit Kuopion vankilasta, Kuopion avovankilasta ja Sukevan vankilasta. Lisäksi haastateltiin kyseisten laitosten henkilökuntaa eri henkilöstöryhmistä. Näiden kohderyhmien avulla saatiin kattava kuva suljettujen ja avolaitoksen nykytilanteesta ja kehittämisen tarpeista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastatteluja käyttäen. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2023. Eri laitoksista haastateltiin yhteensä 9 vankia ja 11 henkilökuntaan kuuluvaa.
Opinnäytetyössä nousi esille tarve adhd-oireisen vankien vertaisryhmätoimintaan tuomion aikana. Vankien haastatteluissa suurimpana haasteena korostui siviilissä alkaneen adhd-lääkityksen jatkamisen liittyvät ongelmat vankilaan joutumisen yhteydessä. Tämä hankaloittaa vankilan arjessa selviytymistä. Vangit toivoivat mielekästä tekemistä esimerkiksi liikunnan muodossa, joka auttaa oireiden hallinnassa. Kokonaisuutena nousi esille vankien ja henkilökunnan haastatteluissa, että adhd-oireisten vankien huomioiminen ei ole riittävällä tasolla.
Älykäs vankila-hankkeen mukanaan tuomien sellipäätteiden merkitys nousi esille henkilökunnan haastatteluissa. Myös henkilökunnan näkemyksenä oli, että adhd-lääkityksen jatkumisen takaaminen tulisi olla sujuvampaa. Lisäksi nähtiin tärkeänä yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan muodossa.
Opinnäytetyössä nousi esille, että adhd-oireisten huomioiminen vankilan arjessa on usein puutteellista. Osa vangeista koki, että hänet otetaan oireineen hyvin huomioon esimerkiksi joustavina aikatauluina. Monissa vastauksissa nousi kuitenkin esille, että laitosten tiukat struktuurit eivät tue adhd-oireisen itsenäistä oireiden hallintaa. Tutkimuksen mukaan palveluiden kehittäminen tulevaisuudessa on erittäin tärkeää, vaikka Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset resurssit ovatkin hyvin rajalliset.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Savon Rikosseuraamuskeskus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Pohjois-Savon Rikosseuraamuskeskuksen vangit Kuopion vankilasta, Kuopion avovankilasta ja Sukevan vankilasta. Lisäksi haastateltiin kyseisten laitosten henkilökuntaa eri henkilöstöryhmistä. Näiden kohderyhmien avulla saatiin kattava kuva suljettujen ja avolaitoksen nykytilanteesta ja kehittämisen tarpeista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena teemahaastatteluja käyttäen. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2023. Eri laitoksista haastateltiin yhteensä 9 vankia ja 11 henkilökuntaan kuuluvaa.
Opinnäytetyössä nousi esille tarve adhd-oireisen vankien vertaisryhmätoimintaan tuomion aikana. Vankien haastatteluissa suurimpana haasteena korostui siviilissä alkaneen adhd-lääkityksen jatkamisen liittyvät ongelmat vankilaan joutumisen yhteydessä. Tämä hankaloittaa vankilan arjessa selviytymistä. Vangit toivoivat mielekästä tekemistä esimerkiksi liikunnan muodossa, joka auttaa oireiden hallinnassa. Kokonaisuutena nousi esille vankien ja henkilökunnan haastatteluissa, että adhd-oireisten vankien huomioiminen ei ole riittävällä tasolla.
Älykäs vankila-hankkeen mukanaan tuomien sellipäätteiden merkitys nousi esille henkilökunnan haastatteluissa. Myös henkilökunnan näkemyksenä oli, että adhd-lääkityksen jatkumisen takaaminen tulisi olla sujuvampaa. Lisäksi nähtiin tärkeänä yhteistyön tiivistäminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa esimerkiksi vertaisryhmätoiminnan muodossa.
Opinnäytetyössä nousi esille, että adhd-oireisten huomioiminen vankilan arjessa on usein puutteellista. Osa vangeista koki, että hänet otetaan oireineen hyvin huomioon esimerkiksi joustavina aikatauluina. Monissa vastauksissa nousi kuitenkin esille, että laitosten tiukat struktuurit eivät tue adhd-oireisen itsenäistä oireiden hallintaa. Tutkimuksen mukaan palveluiden kehittäminen tulevaisuudessa on erittäin tärkeää, vaikka Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset resurssit ovatkin hyvin rajalliset.