NIPT-tutkimuksen laboratorioprosessi näytemäärien lisääntyessä
Koski, Camilla; Leinonen, Veronika (2024)
Koski, Camilla
Leinonen, Veronika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028779
Tiivistelmä
NIPT-tutkimus on raskauden aikainen äidin verinäytteestä tehtävä sikiön yleisimpien trisomioiden seulontatutkimus. Tutkimuksessa selvitetään sikiön kromosomien 21, 18 ja 13 lukumäärää ja kohonnutta trisomiariskiä. NIPT-tutkimuksesta saatu kohonnut riskiluku on aina varmistettava invasiivisellä tutkimuksella (istukka- tai lapsivesinäyte). Vanadis NIPT (Revvity) -tutkimus on otettu käyttöön HUS Diagnostiikkakeskuksen Meilahden genetiikan laboratoriossa toukokuussa 2023. Tutkimusta tehdään tällä hetkellä vain raskaudenaikaisesta yhdistelmäseulasta (S-Tr1Seul) kohonneen riskiluvun saaneille odottaville äideille. Joulukuussa 2023 aloitettiin NIPT-pilotti, jossa tutkimusta tarjottiin kaikille siihen soveltuville raskaana oleville HUS Diagnostiikkakeskuksen alueella. NIPT-tutkimus on mahdollisesti tulossa laajempaan käyttöön tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HUS Diagnostiikkakeskuksen genetiikan laboratorion kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä toiminnallisen opinnäytetyön tuloksena prosessikuvaukset NIPT-laboratorioprosessista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä luotettavat prosessikuvaukset ja havainnollistaa laboratorioprosessia ja sen muuttumista näytemäärien lisääntyessä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin harjoittelemalla näytteiden analysointia, havainnoimalla viiden NIPT-työpisteessä työskentelevän laboratoriohoitajan toteuttamaa työprosessia ja haastattelemalla heitä työnkulusta ja -vaiheista. Haastattelukysymykset liittyivät laboratorioprosessiin ja noudattivat ennalta mietittyjä työvaiheisiin pohjautuvia teemoja. Havainnointi-, harjoittelu- ja haastatteluaineisto dokumentoitiin työpäiväkirjaan, johon tietoa kerättiin ennalta suunniteltujen teemojen alle.
Aineistojen perusteella tehtiin prosessikuvaukset. Prosessikaaviot tehtiin Microsoft Visio -ohjelman avulla. Prosessikuvausten tekstiosa tehtiin Microsoft Word -ohjelmalla. Prosessikuvauksia tehtiin kaksi, NIPT-tutkimuksen laboratorioprosessista ennen pilottia ja pilotin aikana, jolloin laboratorioprosessin konkreettiset muutokset pystyttiin havaitsemaan. Prosessikuvaukset erosivat huomattavasti toisistaan. NIPT-tutkimuksen laboratorioprosessi muuttui näytemäärien kasvun myötä. Muun muassa näytteiden analysointipäiviä jouduttiin lisäämään ja näytteiden lajittelua muuttamaan. Näytemäärien kasvu muutti myös laboratoriohoitajan työtä pilotin aikana. Esimerkiksi työprosessi piti suunnitella sarjojen näytemäärien mukaan, ja usein ennalta suunnitellusta ohjelmasta jouduttiin poikkeamaan. Opinnäytetyön tuotoksina syntyneitä prosessikuvauksia käytetään HUS Diagnostiikkakeskuksen genetiikan laboratoriossa muun muassa perehdytyksessä sekä laadunhallinnassa. Pilotin aikaista prosessikuvausta voidaan lisäksi hyödyntää tulevaisuudessa näytemäärien kasvuun varautumisessa, mikäli NIPT-tutkimus otetaan seulontakäyttöön.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HUS Diagnostiikkakeskuksen genetiikan laboratorion kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä toiminnallisen opinnäytetyön tuloksena prosessikuvaukset NIPT-laboratorioprosessista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä luotettavat prosessikuvaukset ja havainnollistaa laboratorioprosessia ja sen muuttumista näytemäärien lisääntyessä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin harjoittelemalla näytteiden analysointia, havainnoimalla viiden NIPT-työpisteessä työskentelevän laboratoriohoitajan toteuttamaa työprosessia ja haastattelemalla heitä työnkulusta ja -vaiheista. Haastattelukysymykset liittyivät laboratorioprosessiin ja noudattivat ennalta mietittyjä työvaiheisiin pohjautuvia teemoja. Havainnointi-, harjoittelu- ja haastatteluaineisto dokumentoitiin työpäiväkirjaan, johon tietoa kerättiin ennalta suunniteltujen teemojen alle.
Aineistojen perusteella tehtiin prosessikuvaukset. Prosessikaaviot tehtiin Microsoft Visio -ohjelman avulla. Prosessikuvausten tekstiosa tehtiin Microsoft Word -ohjelmalla. Prosessikuvauksia tehtiin kaksi, NIPT-tutkimuksen laboratorioprosessista ennen pilottia ja pilotin aikana, jolloin laboratorioprosessin konkreettiset muutokset pystyttiin havaitsemaan. Prosessikuvaukset erosivat huomattavasti toisistaan. NIPT-tutkimuksen laboratorioprosessi muuttui näytemäärien kasvun myötä. Muun muassa näytteiden analysointipäiviä jouduttiin lisäämään ja näytteiden lajittelua muuttamaan. Näytemäärien kasvu muutti myös laboratoriohoitajan työtä pilotin aikana. Esimerkiksi työprosessi piti suunnitella sarjojen näytemäärien mukaan, ja usein ennalta suunnitellusta ohjelmasta jouduttiin poikkeamaan. Opinnäytetyön tuotoksina syntyneitä prosessikuvauksia käytetään HUS Diagnostiikkakeskuksen genetiikan laboratoriossa muun muassa perehdytyksessä sekä laadunhallinnassa. Pilotin aikaista prosessikuvausta voidaan lisäksi hyödyntää tulevaisuudessa näytemäärien kasvuun varautumisessa, mikäli NIPT-tutkimus otetaan seulontakäyttöön.