NCC:n Myyrmäen kirkon työmaan siisteys työturvallisuuden ja laadun näkökulmasta
Hautala, Janne (2024)
Hautala, Janne
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038999
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuskohteena oli NCC Suomi Oy:n Myyrmäen kirkkotyömaa. Työn tavoitteena oli selvittää se, miten työturvallisuuskierrosten ja pölymittauksien tulokset sekä työntekijöiden näkemykset olosuhteista korreloivat keskenään. Näiden korrelaatioiden avulla oli tarkoitus määrittää konkreettisia toimenpiteitä, jotka edistävät siisteyttä sekä parantavat työympäristön tehokkuutta ja turvallisuutta. Tutkimuksen keskiössä olivat NCC:n laatimien ohjeistuksien käytännön toteutus, vaikutukset, mahdolliset puutteet sekä niiden seuraukset työmaan siisteydelle työturvallisuuden ja laadun näkökulmasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa työnjohtajista ja työntekijöistä ovat tietoisia siisteyteen liittyvistä ohjeistuksista. He myös pitivät ohjeistuksia selkeinä ja uskoivat, että siisteydellä on suora vaikutus turvallisuuteen. Työturvallisuuskierroksia tarkastellessa havaittiin, että 64 % puutteista liittyi suoraan järjestykseen ja siisteyteen. Samalla kyselytutkimuksista paljastui, että 28,6 % työnjohdosta koki, ettei työmaan siisteyteen vielä puututa riittävän vakavasti. Pölyisyysmittauksista ilmeni, että suurin osa ajasta pölyisyyspitoisuudet olivat hyväksyttävissä raja-arvoissa, mutta tietyissä tilanteissa ja alueissa oli parantamisen varaa.
Keskeisiksi kehitysideoiksi tuli, että varmistetaan työntekijöiden välineet ja tietoisuus pölynhallinnan merkityksestä järjestämällä asiantuntija kertomaan pölyisyyden terveysriskeistä. Tällä voitaisiin parantaa työntekijöiden asennetta pölyisyyden minimoimiseksi. Lisäksi suositeltavaa on uusia jätteiden lajittelutapa perustamalla keskitetyt jätelajittelupisteet ja sopia jätteiden poisviennistä ja siivouksesta työmaalta eri osapuolten kesken. Ehdotettuna mallina on, että urakoitsijat lajittelevat jätteensä keskitetyille lajittelupisteille ja NCC:n palkkaama urakoitsija tyhjentää keskitetyn lajittelupisteen jäteastiat pihan jätelavoille. Tällöin jätteiden poisvienti olisi selkeästi vastuutettu.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa työnjohtajista ja työntekijöistä ovat tietoisia siisteyteen liittyvistä ohjeistuksista. He myös pitivät ohjeistuksia selkeinä ja uskoivat, että siisteydellä on suora vaikutus turvallisuuteen. Työturvallisuuskierroksia tarkastellessa havaittiin, että 64 % puutteista liittyi suoraan järjestykseen ja siisteyteen. Samalla kyselytutkimuksista paljastui, että 28,6 % työnjohdosta koki, ettei työmaan siisteyteen vielä puututa riittävän vakavasti. Pölyisyysmittauksista ilmeni, että suurin osa ajasta pölyisyyspitoisuudet olivat hyväksyttävissä raja-arvoissa, mutta tietyissä tilanteissa ja alueissa oli parantamisen varaa.
Keskeisiksi kehitysideoiksi tuli, että varmistetaan työntekijöiden välineet ja tietoisuus pölynhallinnan merkityksestä järjestämällä asiantuntija kertomaan pölyisyyden terveysriskeistä. Tällä voitaisiin parantaa työntekijöiden asennetta pölyisyyden minimoimiseksi. Lisäksi suositeltavaa on uusia jätteiden lajittelutapa perustamalla keskitetyt jätelajittelupisteet ja sopia jätteiden poisviennistä ja siivouksesta työmaalta eri osapuolten kesken. Ehdotettuna mallina on, että urakoitsijat lajittelevat jätteensä keskitetyille lajittelupisteille ja NCC:n palkkaama urakoitsija tyhjentää keskitetyn lajittelupisteen jäteastiat pihan jätelavoille. Tällöin jätteiden poisvienti olisi selkeästi vastuutettu.