Randooma : sattuma tanssin tekemisen työvälineenä
Sievänen, Ville (2024)
Sievänen, Ville
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405059248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405059248
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni Randooma – Sattuma tanssin tekemisen työvälineenä on tanssipedagoginen kokeilu, joka syntyi henkilökohtaisesta tarpeesta keventää tanssinopettajan työhön kuuluvaa suunnittelutaakkaa. Toiveena oli myös lisätä suunnittelutyöhön hieman leikkimielisyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisena oppilaat kokevat koreografian, joka on luotu sattumamenetelmällä. Tutkin myös motivoiko sattumaa käyttäen luotu koreografia oppilaita ja keveneekö suunnittelutyö sattumaa käyttämällä vai ei.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjaa Merce Cunninghamiin, joka oli tunnettu sattumametodien käytöstä koreografiointityössään. Hänen kanssaan tiiviisti yhteistyötä teki säveltäjä John Cage, joka oli myös hyvin tunnettu aleatorisista metodeistaan. Tätä opinnäytetyötä varten olen ensin luonut valmiiksi listan liikkeistä, joita käytän usein. Seuraavaksi arvoin musiikin myös valmiiksi luodusta Spotify-soittolistasta, jonka jälkeen arvoin PickerWheel-sovelluksella liikejärjestyksen. Näin sain luotua lyhyen koreografian sattumametodeja käyttäen. Myös tanssin kuviot ja tanssijoiden paikat kuvioissa arvottiin. Tätä kokeilua varten olin valinnut omista oppilaistani yhden ryhmän, joka harjoitteli kahdesti viikossa, joten arvottua tanssia päästiin harjoittelemaan kahdeksalla eri tanssitunnilla lyhyissä pätkissä. Joka toisella tunnilla oppilaat vastasivat anonyymiin kyselyyn. Kysely toteutettiin sähköisesti.
Oppilaiden suhtautuminen kokeiluun oli avoin ja innostunut. Heidän vastaustensa perusteella sattumaa käyttäen luotu koreografia oli motivoiva, innostava ja kiinnostava. Lähestulkoon kaikkien mielestä arvotun tanssin tanssiminen tuntui mukavalta. Kysyttäessä voisiko sattuman käyttö säilyä pysyvänä osana tanssitunteja, he vastasivat, että tanssitunnilla voisi olla haastemielessä korkeintaan yksi arvottu osio, mutta he eivät välttämättä haluaisi osallistua kokonaan arvotulle tanssitunnille.
Randooma oli onnistunut kokeilu, sillä mieleeni tuli heti kaksi koreografista ideaa lisää siitä, miten sattumaa voisi käyttää koreografisessa prosessissa. Liikkeiden arpominen itsessään on hauska leikkimielinen idea ja aion säilyttää arpomisen osana suunnitteluprosessia. Sattumaa aion kuitenkin käyttää vastedes vain harkiten suunnittelun apuvälineenä, sillä huomasin, että arvotulla tanssilla ei ollut teemaa eikä aihetta. En olisi osannut antaa sille nimeä.
Opinnäytetyön tietoperusta pohjaa Merce Cunninghamiin, joka oli tunnettu sattumametodien käytöstä koreografiointityössään. Hänen kanssaan tiiviisti yhteistyötä teki säveltäjä John Cage, joka oli myös hyvin tunnettu aleatorisista metodeistaan. Tätä opinnäytetyötä varten olen ensin luonut valmiiksi listan liikkeistä, joita käytän usein. Seuraavaksi arvoin musiikin myös valmiiksi luodusta Spotify-soittolistasta, jonka jälkeen arvoin PickerWheel-sovelluksella liikejärjestyksen. Näin sain luotua lyhyen koreografian sattumametodeja käyttäen. Myös tanssin kuviot ja tanssijoiden paikat kuvioissa arvottiin. Tätä kokeilua varten olin valinnut omista oppilaistani yhden ryhmän, joka harjoitteli kahdesti viikossa, joten arvottua tanssia päästiin harjoittelemaan kahdeksalla eri tanssitunnilla lyhyissä pätkissä. Joka toisella tunnilla oppilaat vastasivat anonyymiin kyselyyn. Kysely toteutettiin sähköisesti.
Oppilaiden suhtautuminen kokeiluun oli avoin ja innostunut. Heidän vastaustensa perusteella sattumaa käyttäen luotu koreografia oli motivoiva, innostava ja kiinnostava. Lähestulkoon kaikkien mielestä arvotun tanssin tanssiminen tuntui mukavalta. Kysyttäessä voisiko sattuman käyttö säilyä pysyvänä osana tanssitunteja, he vastasivat, että tanssitunnilla voisi olla haastemielessä korkeintaan yksi arvottu osio, mutta he eivät välttämättä haluaisi osallistua kokonaan arvotulle tanssitunnille.
Randooma oli onnistunut kokeilu, sillä mieleeni tuli heti kaksi koreografista ideaa lisää siitä, miten sattumaa voisi käyttää koreografisessa prosessissa. Liikkeiden arpominen itsessään on hauska leikkimielinen idea ja aion säilyttää arpomisen osana suunnitteluprosessia. Sattumaa aion kuitenkin käyttää vastedes vain harkiten suunnittelun apuvälineenä, sillä huomasin, että arvotulla tanssilla ei ollut teemaa eikä aihetta. En olisi osannut antaa sille nimeä.