Saneeraushankkeen päästöjen kustannus- ja käyttöikävaikutukset

Abstract

Laajoille korjaushankkeille ollaan asettamassa raja-arvoja päästöjen osalta vuonna 2025. Korjaushankkeiden pitkäaikaisista päästöjen parannusten kustannusvaikutuksista ei tiedettävästi ole tehty tutkimusta. Tehdyissä tutkimuksissa on vertailtu lähinnä rakennuksen kokonaan purkamista ja olemassa olevien rakenteiden kunnostusta.

Opinnäytetyössä kartoitettiin kerrostalojen rakennuskantaa Suomessa. Rakennuskannan perusteella valikoitiin kolme 1970–1980-luvuilla rakennettua asuinkerrostaloa. Kaikkien tutkimuskohteiden esiselvityksissä on todettu olevan korjaustarvetta vähintään yhdessä ulkovaipan osassa.

Tutkimuskohteille laadittiin kolme tai neljä eri skenaariota, joissa on huomioitu kaikki tutkittaville rakenteille oletettavasti 50 vuoden tarkastelujakson aikana tehtävät saneeraukset. Kaikista kohteista ja niiden skenaarioista laskettiin energiatodistukset ja hiilijalanjälkilaskelmat.

Skenaarioiden hankekustannuksille laadittiin kustannusarviot vastaavien todellisten kunnostuskohteiden tarjoushintoihin ja toteutuneisiin urakkahintoihin perustuen. Opinnäytetyön skenaarioissa huomioitiin energiansäästöstä saatava kustannushyöty. Tuloksia vertailtiin päästövaikutuksiin.

Opinnäytetyön selvitysten perusteella alkuinvestoinniltaan kallein korjausratkaisu on usein paras hiilijalanjäljen kannalta. 50 vuoden aikana korkea alkuinvestointi vaikuttaisi olevan järkevää myös taloudellisesti. Korkean alkuinvestoinnin valitsemiseen voi kuitenkin olettaa tarvitsevan lakiohjausta, tai muuta helpotusta. Yleisesti päästölaskelmien menetelmät ovat toistaiseksi epätarkkoja korjaushankkeen päästöjen arviointiin. Myös ostoenergiantarpeen laskentamenetelmässä vaikuttaisi olevan virhemarginaalia, jossa on tarkennustarvetta.

Emission limit values are planned to be set for major renovation projects in 2025. There is no known research on the long-term cost impacts of renovation projects on emission improvements. Research has been conducted on the long-term environmental improvements of construction projects, comparing the demolition of the entire building and the preservation of existing buildings.

The thesis has mapped the building base of apartment buildings in Finland. Based on the building stocks three blocks of flats built in the 1970s and 1980s were chosen for the case study. In all the studied cases, preliminary surveys have shown that at least one part of the external cladding requires renovation.

The thesis discusses three to four different cases. The scenarios have considered all the expected structural changes over 50-year period. Energy certificates and carbon footprint calculations have been calculated for all buildings and scenarios for the period under consideration.

Cost estimates have been based on the real offer prices and actual contract prices of the corresponding rehabilitation projects. The cost benefit of energy savings has been considered in the study scenarios. The results have been compared with the emission impacts.

Based on the results of this thesis, the most effective repair method is often the most cost-effective solution for the environment. Although, over a period of 50 years, a high initial investment is the most financially rewarding. However, it can be assumed that the choice of an expensive start investment would require legislative guidance or other facilitation. In general, emission calculation methodologies are not accurate enough for estimating the emissions of a renovation project. It also seems that there is also a margin of error in the method of calculating the purchased energy demand, which needs to be adjusted.