Tietomallin hyödyntäminen maa- ja infrarakentamisen tarjouslaskennassa
Virtanen, Mikko (2024)
Virtanen, Mikko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405049166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405049166
Tiivistelmä
Tietomalleista on puhuttu rakennusalalla pitkään. Niitä hyödynnetään laajasti etenkin talonrakennuspuolella, jossa niiden käyttö on huomattavasti yleisempää kuin maanrakennuksessa. Tietomallinnusta kehitetään jatkuvasti, ja sen yleistymistä koko rakennusalalle pidetään vääjäämättömänä. Tietomalleista saatavan hyödyn määrä vaihtelee suuresti. Niin suunnittelu- kuin urakointipuolella tarvitaan lisää asiantuntemusta ja osaamista, jotta malleista saatava hyöty vakiintuisi osaksi tietomallipohjaista rakentamista.
Tässä insinöörityössä tarkasteltiin, miten toimeksiantajayritys voisi parantaa ymmärrystään tietomallintamisen hyödyistä erityisesti tarjouslaskennassa. Työssä selvitettiin myös, mitä resursseja yritys tarvitsisi ottaakseen tietomallit osaksi laskentatiimin työkalupakkia. Työssä hyödynnettiin laajasti tietomalleihin, tietomallintamiseen ja tarjouslaskentaan liittyvää teoriaa, joiden perusteella laadittiin tutkimuksen kannalta olennaiset kysymykset haastatteluja varten.
Tutkimusmenetelmiksi valittiin kirjallisuuskatsaus ja teemahaastattelut. Lisäksi laskennan nykytilaa kohdeyrityksessä havainnoitiin työskentelemällä laskentatiiminin jäsenenä. Näiden avulla selvitettiin, miten tietomallintamista voitaisiin hyödyntää tarjouslaskennassa. Tutkimuksessa selvisi, että tietomalleista on paljon hyötyä, mutta niiden käyttöönotto edellyttää henkilöstöltä motivoitumista uusien toimintatapojen opettelemiseen sekä koko yritykseltä sitoutumista muutokseen.
Keskeisin johtopäätös tutkimuksessa oli, että yrityksen on ensisijaisen tärkeää panostaa lisensoituihin ohjelmistoihin sekä työntekijöidensä koulutukseen. Myös selkeän suunnitelman laatiminen on olennaista sekä sen mukaan toimiminen. Näin tietomallien hyödyntäminen saadaan otettua osaksi tarjouslaskentaprosessia ja mahdollisesti tehostettua myös hankkeiden rakentamisvaihetta. Jatkotoimenpiteenä yrityksen tulisi tehdä konkreettista vertailua perinteisen laskennan ja tietomallia hyödyntävän laskennan välillä ja ottaa koekäyttöön lisensoitu mallinnusohjelma. Näin saataisiin yksityiskohtaisempaa dataa tietomallipohjaisen ja perinteisen laskennan välisistä eroista niin ajankäytössä kuin määrien tarkkuudessa.
Tässä insinöörityössä tarkasteltiin, miten toimeksiantajayritys voisi parantaa ymmärrystään tietomallintamisen hyödyistä erityisesti tarjouslaskennassa. Työssä selvitettiin myös, mitä resursseja yritys tarvitsisi ottaakseen tietomallit osaksi laskentatiimin työkalupakkia. Työssä hyödynnettiin laajasti tietomalleihin, tietomallintamiseen ja tarjouslaskentaan liittyvää teoriaa, joiden perusteella laadittiin tutkimuksen kannalta olennaiset kysymykset haastatteluja varten.
Tutkimusmenetelmiksi valittiin kirjallisuuskatsaus ja teemahaastattelut. Lisäksi laskennan nykytilaa kohdeyrityksessä havainnoitiin työskentelemällä laskentatiiminin jäsenenä. Näiden avulla selvitettiin, miten tietomallintamista voitaisiin hyödyntää tarjouslaskennassa. Tutkimuksessa selvisi, että tietomalleista on paljon hyötyä, mutta niiden käyttöönotto edellyttää henkilöstöltä motivoitumista uusien toimintatapojen opettelemiseen sekä koko yritykseltä sitoutumista muutokseen.
Keskeisin johtopäätös tutkimuksessa oli, että yrityksen on ensisijaisen tärkeää panostaa lisensoituihin ohjelmistoihin sekä työntekijöidensä koulutukseen. Myös selkeän suunnitelman laatiminen on olennaista sekä sen mukaan toimiminen. Näin tietomallien hyödyntäminen saadaan otettua osaksi tarjouslaskentaprosessia ja mahdollisesti tehostettua myös hankkeiden rakentamisvaihetta. Jatkotoimenpiteenä yrityksen tulisi tehdä konkreettista vertailua perinteisen laskennan ja tietomallia hyödyntävän laskennan välillä ja ottaa koekäyttöön lisensoitu mallinnusohjelma. Näin saataisiin yksityiskohtaisempaa dataa tietomallipohjaisen ja perinteisen laskennan välisistä eroista niin ajankäytössä kuin määrien tarkkuudessa.