Delirium tremens -potilaan hoito-ohjeet : miten kirjalliset hoito-ohjeet näkyvät potilaan hoidossa?

Abstract

Delirium tremens -potilaan hoitotyö on vaativaa johtuen taudin moninaisista piirteistä aina potilaan aggressiivi-sesta käyttäytymisestä potilaalla ilmeneviin peruselintoimintojen vakaviin häiriöihin. Delirium tremens -potilaan hoidolle on räätälöity hoitohenkilökunnan käyttöön hoito-ohjeet ohjaamaan tämän haastavan potilasryhmän hoidossa. Tämän opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvata Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kirjallisten delirium tremens -potilaan hoito-ohjeiden todentumista hoitotyössä Jorvin sairaalan päivystysosaston valvon-nassa. Tutkimustehtävänä tutkin mitä sairaanhoitajat kirjaavat valvontakaavakkeisiin delirium tremens -potilaan hoidosta sekä miten sairaanhoitajat noudattavat kirjallisia delirium tremens -potilaan hoito-ohjeita käytännön hoitotyössä. Opinnäytetyön aineistona toimi kolmenkymmenen potilaan valvontakaavakkeet, joita oli hoidettu Jorvin sairaalan päivystysosaston valvonnassa delirium tremensin vuoksi syyskuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin ja sen tulosten luotettavuutta parantaakseni käytin vastauksia hakiessani myös 43 kysymyksen kysymyslomaketta, jonka kokosin delirium tremens-potilaan hoito-ohjeiden sekä valvontapotilaan hoito-ohjeiden määreiden ohjaamana. Analysoin opin-näytetyöni aineiston teoriasidonnaisen eli abduktiivisen sisällönanalyysin avulla ja analyysiyksikkönä toimivat sairaanhoitajien kirjalliset kommentit ja dokumentaatiot delirium tremens -potilaan tilasta. Opinnäytetyön tulosten perusteella sairaanhoitajien toteuttama delirium tremens -potilaan seuranta oli ympäri-vuorokautista, potilaan tilaa yksityiskohtaisesti kuvaavaa ja sisällöltään laajempaa, kuin teorian johtoajatuksena toimivat delirium tremens -potilaan hoito-ohjeet. Hoitajat merkitsivät potilaasta kommentteja vähintään kerran tunnissa arvioiden tämän orientaation tasoa, sedaation astetta ja lääkityksen tarvetta. Tuloksista tuli selkeästi esiin delirium tremen -potilaan haasteet hoitotyölle: aggressiivinen ja agitoitunut käytös, motorinen levottomuus sekä häiriöt peruselintoiminnoissa. Hoito-ohjeita noudatettiin pääsääntöisesti hyvin ja etenkin potilaan orientaa-tion seuraaminen ja kuvaileminen oli tarkasti toteutettua ja lisäksi delirium tremens -potilaiden ravitsemus ja nesteytys toteutettiin pitkälti hoito-ohjeiden mukaisesti. Kehittämistä vaativat sedaation arviointi RASS-mittarilla, lisäravinteiden käyttö, asentohoidon toteutus, sekä lääkärin luvan kirjaaminen pakkotoimien varalta. Opinnäyteyöstä saatua tietoa voidaan käyttää käytännön hoitotyön kehittämisessä ja delirium tremens -potilaiden hoidon parantamisessa. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Jorvin sairaalan päivystysosas-ton valvonnassa räätälöityjen delirium tremens -potilaan hoito-ohjeiden tukena.

Nursing of delirium tremens patient is demanding because of the diverse characteristics of the disease – pa-tients’ symptoms can vary from aggressive behavior to serious disorders in vital functions. Tailored regimen has been made for delirium tremens patients’ treatment to guide medical staff in caring for this challenging group of patients.

The purpose of this thesis is to describe how the written regimen for delirium tremens patients is being exe-cuted in the Helsinki University Central Hospital (HUCH) Jorvi hospital’s observation unit. The research task was to examine what nurses document to observation forms about delirium tremens patient’s care and how nurses apply the tailored regimen for delirium tremens patients in nursing. The research material included observation forms of thirty delirium tremens patients who had been treated in Jorvi hospital’s observation unit between September 2013 and June 2014. The study was carried out by qualitative research methods. To im-prove the reliability of the results, I used a 43-item questionnaire that I gathered based on the tailored regimen for delirium tremens patients as well as the care guidelines of a critically ill patient in an observation unit. I analyzed the data using theory-based abductive content analysis and the unit of analysis was nurses written documentation and notes about delirium tremens patient's condition.

Based on the results of the study the care given to delirium tremens patients by nurses was round-the-clock, the notes of the patient's condition were detailed and the content of documentation was wider than the content of the tailored regimen for delirium tremens patient. Nurses documented notes at least hourly estimating the orientation of the patient, the level of sedation and the need for medication. The results showed clearly the challenges that nurses have when caring for delirium tremens patients: patients’ aggressive and agitated be-havior, motoric restlessness and disorders in vital functions. Tailored regimen was mostly followed and espe-cially observing the orientation of the patient was thoroughly documented. In addition the nutrition and hydra-tion of delirium tremens patient was executed according to the regimen. Improvement is required in using the sedation assessment meter RASS (Richmond Agitation Sedation Scale), using nutritional supplements, carry-ing out position treatment of a bed patient, as well as documenting the medical practitioner’s authorization for restraining the patient if needed.

The information provided by this thesis can be used to develop nursing and to improve the care given to delir-ium tremens patients. The results can be utilized at Jorvi hospital’s observation unit aside the tailored regimen for delirium tremens patients.