Projektijohtamismallin kehittäminen media-alan yrityksessä
Siren, Mervi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069436
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli selvittää, miten projektijohtamista voidaan hyödyntää strategian toteuttamisen välineenä ja rakentaa sitä tukeva projektijohtamismalli media-alan organisaatiolle. Ensimmäisessä vaiheessa vastauksia haettiin kahteen tutkimuskysymykseen: mikä oli kohdeorganisaation projektihallinnan tilanne sekä minkälaisia mahdollisia kehitystoimia tarvittaisiin, jotta projektijohtamisen keinoin voitaisiin tukea organisaation strategian toteutumista entistä paremmin?
Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, joka soveltui hyvin kehittämisehdotuksia ja -ideoita tuottavaan työhön. Tutkimuksen tuloksia kerättiin avoimilla haastatteluilla sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimustulosten perusteella laadittiin organisaatiolle projektijohtamismalli sekä strategian toteuttamista tukevat kehittämisehdotukset projektijohtamismallille.
Toisessa vaiheessa työ keskittyi organisaatiossa noin neljä vuotta käytössä olleen mallin jatkokehittämiseen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Mikä toimi nykyisessä projektijohtamismallissa ja miten sitä voitaisiin jatkokehittää? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköpostihaastatteluilla organisaation projektipäälliköiltä ja projektiryhmän jäseniltä.
Toisessa vaiheessa tutkimustulokset osoittivat, että nykyinen projektijohtamismalli oli selkeä, järjestelmällinen ja tuloksellinen. Keskeiset menestystekijät olivat ammattitaitoiset projektipäälliköt, valmiit ohjeet ja selkeä projektin määrittely. Haasteet nykyisessä mallissa liittyivät työn ylikuormitukseen, epätarkkoihin työmääriin ja ohjauksen haasteisiin. Kehitystoimenpiteiksi suositeltiin muun muassa kustannus-hyötyanalyysin käyttöönottoa ja projektien kytkemistä organisaation tuloskorttiin. Näiden toimenpiteiden avulla organisaatio voisi tehostaa resurssien käyttöä ja saavuttaa vielä parempia tuloksia projektien hallinnassa ja strategian toteuttamisessa.
Teoreettinen viitekehys jakautui kahteen pääosaan: projektihallintaan ja projektijohtamiseen strategian toteuttamisen välineenä. Projektihallinnan osiossa käsiteltiin projektijohtamisen mallia, ketterää kehittämistä, projektien roolia muutoksessa sekä erilaisia projektijohtamisen rooleja. Tarkasteltaessa projektijohtamista strategian toteuttamisen välineenä, keskityttiin selvittämään, miten projektisalkunhallinta ja projektisalkkuprosessi toimivat osana strategian toimeenpanoa.
Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, joka soveltui hyvin kehittämisehdotuksia ja -ideoita tuottavaan työhön. Tutkimuksen tuloksia kerättiin avoimilla haastatteluilla sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimustulosten perusteella laadittiin organisaatiolle projektijohtamismalli sekä strategian toteuttamista tukevat kehittämisehdotukset projektijohtamismallille.
Toisessa vaiheessa työ keskittyi organisaatiossa noin neljä vuotta käytössä olleen mallin jatkokehittämiseen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Mikä toimi nykyisessä projektijohtamismallissa ja miten sitä voitaisiin jatkokehittää? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin sähköpostihaastatteluilla organisaation projektipäälliköiltä ja projektiryhmän jäseniltä.
Toisessa vaiheessa tutkimustulokset osoittivat, että nykyinen projektijohtamismalli oli selkeä, järjestelmällinen ja tuloksellinen. Keskeiset menestystekijät olivat ammattitaitoiset projektipäälliköt, valmiit ohjeet ja selkeä projektin määrittely. Haasteet nykyisessä mallissa liittyivät työn ylikuormitukseen, epätarkkoihin työmääriin ja ohjauksen haasteisiin. Kehitystoimenpiteiksi suositeltiin muun muassa kustannus-hyötyanalyysin käyttöönottoa ja projektien kytkemistä organisaation tuloskorttiin. Näiden toimenpiteiden avulla organisaatio voisi tehostaa resurssien käyttöä ja saavuttaa vielä parempia tuloksia projektien hallinnassa ja strategian toteuttamisessa.
Teoreettinen viitekehys jakautui kahteen pääosaan: projektihallintaan ja projektijohtamiseen strategian toteuttamisen välineenä. Projektihallinnan osiossa käsiteltiin projektijohtamisen mallia, ketterää kehittämistä, projektien roolia muutoksessa sekä erilaisia projektijohtamisen rooleja. Tarkasteltaessa projektijohtamista strategian toteuttamisen välineenä, keskityttiin selvittämään, miten projektisalkunhallinta ja projektisalkkuprosessi toimivat osana strategian toimeenpanoa.