Hybridityön vaikutukset työhyvinvointiin ICT-alan yrityksen yksikössä
Kauppi, Arttu (2024)
Kauppi, Arttu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069567
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii hybridityön vaikutuksia työhyvinvointiin eräässä ICT-alan yrityksen asiakaspalveluyksikössä. Hybridityö, yhdistäen etä- ja lähityötä, on noussut merkittävään asemaan COVID-19 pandemian myötä. Tutkimus keskittyy ymmärtämään, miten hybridityö vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin.
Teoreettinen viitekehys muodostuu Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaista, viestinnän ja hybridityön käsitteistä. Empiirinen tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, johon osallistui 79 yksikön työntekijää. Tutkimusmenetelmä yhdisti kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia elementtejä, mahdollistaen monipuolisen datan keruun ja analyysin.
Tulokset osoittavat, että hybridityö on parantanut työntekijöiden joustavuutta työaikojen ja -paikkojen suhteen, mikä on edistänyt heidän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan. Tämä joustavuus on mahdollistanut paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä nopeamman palautumisen työstä.
Samalla hybridityö on tuonut haasteita, kuten viestinnän epäselvyyksiä ja fyysisen yhteisöllisyyden vähenemistä, mikä on vaikuttanut työyhteisön luottamuksen ja tiiviin vuorovaikutuksen tunteeseen. Tutkimus korostaa, että vaikka hybridityö on yleisesti koettu myönteisesti, sen tehokas toteutus vaatii yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja jatkuvaa kehitystä työyhteisön tukemiseksi.
Teoreettinen viitekehys muodostuu Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaista, viestinnän ja hybridityön käsitteistä. Empiirinen tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena, johon osallistui 79 yksikön työntekijää. Tutkimusmenetelmä yhdisti kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia elementtejä, mahdollistaen monipuolisen datan keruun ja analyysin.
Tulokset osoittavat, että hybridityö on parantanut työntekijöiden joustavuutta työaikojen ja -paikkojen suhteen, mikä on edistänyt heidän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan. Tämä joustavuus on mahdollistanut paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä nopeamman palautumisen työstä.
Samalla hybridityö on tuonut haasteita, kuten viestinnän epäselvyyksiä ja fyysisen yhteisöllisyyden vähenemistä, mikä on vaikuttanut työyhteisön luottamuksen ja tiiviin vuorovaikutuksen tunteeseen. Tutkimus korostaa, että vaikka hybridityö on yleisesti koettu myönteisesti, sen tehokas toteutus vaatii yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja jatkuvaa kehitystä työyhteisön tukemiseksi.