One to one -keskustelut osana työkyvyn johtamista
Härkönen, Hanna (2024)
Härkönen, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079812
Tiivistelmä
Jatkuva keskustelu ja ihmisten välinen laadukas vuorovaikutus luo pohjan organisaation menestymiselle. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kohdeorganisaation, Osuuskauppa PeeÄssän, matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöiden kokemuksia käydyistä one to one keskusteluista ja siitä, kuinka säännöllisellä ja tasokkaalla keskustelulla voidaan vaikuttaa työntekijäkokemukseen ja työkykyyn. Työntekijöiden ja esihenkilön välisillä one to one -keskusteluilla tarkoitetaan säännöllisiä keskusteluja, joissa työntekijä ja hänen tarpeensa ovat etusijalla. Keskustelu voi liittyä esimerkiksi onnistumisiin, kehitysideoihin, työtyytyväisyyteen, työssä ilmeneviin haasteisiin, urakehitykseen sekä asioihin, joita ei käsitellä muissa vuorovaikutustilanteissa tai kyselyissä, joita organisaatiossa tehdään. One to one -keskusteluilla ei tässä raportissa tarkoiteta varhaisen tuen keskusteluja tai kehityskeskusteluja.
Työn teoriaosiossa käydään läpi johtamisen näkökulmasta työkykyä, työntekijäkokemusta sekä one to one -keskusteluja. Esihenkilön on kyettävä arjessa sparraamaan, tukemaan ja haastamaan työntekijöitään käymällä jatkuvaa keskustelua heidän kanssaan. Teoriaosio lisää ymmärrystä siitä kuinka yhdenvertaisella ja tasalaatuisella johtamisella on mahdollista vahvistaa hyvää työntekijäkokemusta. Parhaimmassa tapauksessa tuloksena on hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö.
Työhön liittyvä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Lähestymistapana tutkimuksessa käytettiin tapaustutkimusta, jossa on havaittavissa myös kehittämistutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut käytiin yksilöhaastatteluina. Kaikki tutkimukseen haastatellut kuusi henkilöä työskentelevät Osuuskauppa PeeÄssän matkailu -ja ravitsemisalan työntekijöinä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin abduktiivista eli teoriasidonnaista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaikkien vastaajien mukaan one to one -keskusteluilla koettiin olleen positiivista vaikutusta työkykyyn hyvän johtamistyön kautta. Positiiviseksi koettiin se, että esihenkilö on kiinnostunut alaisistaan ja se, että työolot sekä työyhteisön ilmapiiri ovat kehittyneet. Erityisesti korostui kuulluksi tulemisen tunne. Suurimmat vaikutukset keskusteluilla oli työntekijöiden henkiseen jaksamiseen, mutta keskusteluista oli saatu apua myös fyysiseen puoleen. Käydyt keskustelut olivat vaikuttaneet positiivisesti haastateltavien työntekijäkokemukseen ja tavoitteet olivat selkiytyneet. Tärkeäksi koettiin keskusteluille varattu aika, koska arjessa ei monesti ole aikaa keskustella rauhassa.
Tutkimuksen avulla kyettiin tuottamaan kohdeorganisaatiolle uutta tietoa one to one -keskusteluiden merkityksestä työntekijöille. Tutkimuksen tulosten valossa voidaan suositella säännöllisiä one to one -keskusteluja jatkettavaksi yhtenä tärkeänä johtamisen työkaluna. Palaute on niin työntekijän kuin esihenkilön näkökulmasta äärimmäisen tärkeää, jotta toiminta voi kehittyä. Säännölliset kahdenväliset keskustelut ovat yksi toimiva kanava säännöllisen palautteen antamiselle.
Työn teoriaosiossa käydään läpi johtamisen näkökulmasta työkykyä, työntekijäkokemusta sekä one to one -keskusteluja. Esihenkilön on kyettävä arjessa sparraamaan, tukemaan ja haastamaan työntekijöitään käymällä jatkuvaa keskustelua heidän kanssaan. Teoriaosio lisää ymmärrystä siitä kuinka yhdenvertaisella ja tasalaatuisella johtamisella on mahdollista vahvistaa hyvää työntekijäkokemusta. Parhaimmassa tapauksessa tuloksena on hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö.
Työhön liittyvä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Lähestymistapana tutkimuksessa käytettiin tapaustutkimusta, jossa on havaittavissa myös kehittämistutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastattelut käytiin yksilöhaastatteluina. Kaikki tutkimukseen haastatellut kuusi henkilöä työskentelevät Osuuskauppa PeeÄssän matkailu -ja ravitsemisalan työntekijöinä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin abduktiivista eli teoriasidonnaista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että kaikkien vastaajien mukaan one to one -keskusteluilla koettiin olleen positiivista vaikutusta työkykyyn hyvän johtamistyön kautta. Positiiviseksi koettiin se, että esihenkilö on kiinnostunut alaisistaan ja se, että työolot sekä työyhteisön ilmapiiri ovat kehittyneet. Erityisesti korostui kuulluksi tulemisen tunne. Suurimmat vaikutukset keskusteluilla oli työntekijöiden henkiseen jaksamiseen, mutta keskusteluista oli saatu apua myös fyysiseen puoleen. Käydyt keskustelut olivat vaikuttaneet positiivisesti haastateltavien työntekijäkokemukseen ja tavoitteet olivat selkiytyneet. Tärkeäksi koettiin keskusteluille varattu aika, koska arjessa ei monesti ole aikaa keskustella rauhassa.
Tutkimuksen avulla kyettiin tuottamaan kohdeorganisaatiolle uutta tietoa one to one -keskusteluiden merkityksestä työntekijöille. Tutkimuksen tulosten valossa voidaan suositella säännöllisiä one to one -keskusteluja jatkettavaksi yhtenä tärkeänä johtamisen työkaluna. Palaute on niin työntekijän kuin esihenkilön näkökulmasta äärimmäisen tärkeää, jotta toiminta voi kehittyä. Säännölliset kahdenväliset keskustelut ovat yksi toimiva kanava säännöllisen palautteen antamiselle.