Ihmiskeskeinen valaistus

Abstract

Valo vaikuttaa ihmisen elämään visuaalisen näkemisen lisäksi myös syvemmin biologisella tasolla. Vasta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on alettu ymmärtää nämä valon ei-visuaaliset vaikutukset. Tutkimukset saivat alkunsa vuosituhannen alussa löydetyistä verkkokalvon valoherkistä gangliosoluista, jotka vaikuttavat aivojen sisäiseen kelloon. Gangliosoluilla arvellaan olevan suuri merkitys ihmisen vuorokausirytmiin ja ihmisen vireystilaan. Edelleen ihmiskeskeinen valaistus on valaistusalan keskeisin tutkimuskohde.

Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena tutustua tämänhetkiseen tilanteeseen ihmiskeskeisen valaistuksen tutkimuksessa. Mitä ihmiskeskeisellä valaistuksella tarkoitetaan ja millaisia hyvinvointivaikutuksia sillä on?

Työssä käsitellään aluksi yleisesti valoa ja sen ominaisuuksia sekä sitä, miten näköaistimus silmässä tapahtuu. Seuraavaksi keskitytään ihmiskeskeiseen valaistukseen, sen määritelmään ja valon ei-visuaalisiin vaikutuksiin. Tämän jälkeen työssä käsitellään sitä, mitä pitää ottaa huomioon laadukasta ihmiskeskeistä valaistusta suunniteltaessa ja miten ei-visuaalisia vaikutuksia aikaansaavaa valon määrää voidaan mitata. Lopuksi luodaan katsaus siihen, miten ei-visuaaliset vaikutukset huomioidaan viimeisimmissä standardeissa ja tunnetuimmissa ympäristösertifikaattijärjestelmissä.

Opinnäytetyö osoittaa, että ihmiskeskeistä valaistusta on tutkittu paljon viime vuosina, mutta myös sen miten paljon tutkittavaa vielä riittää jatkossakin. Aihetta koskevat tutkimukset eivät ole täysin ongelmattomia. Myöskään tutkimustuloksista ei olla täysin yksimielisiä. Näitä ongelmakohtia pohditaan työn yhteenvedossa.