Optisen kelianturin käytön tutkimus
Ahokas, Juho (2024)
Ahokas, Juho
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050710000
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050710000
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia optisen kelianturin käyttöä osana maanteiden kunnossapidon talvihoitoa. Tavoitteena oli kerätä tutkimusaineistoa eri lähteistä ja niiden avulla arvioida tuoko kelianturin käyttö lisäarvoa toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Suolauksen optimointia halutaan kehittää, koska se edistää tehokkaampaa tienhoitoa vähentäen samalla alueittaista ympäristökuormitusta ja pienentää toimenpiteestä muodostuvia kustannuksia. Anturin tavoitteena on myös huomioida tehokkaasti tien muuttuvia ominaisuuksia, jotta käyttäjä tai työnjohto pystyy reagoimaan niihin riittävän ajoissa samalla ylläpitäen ja kehittäen tienpidon laatua.
Tutkimuksessa kerättiin aineistoa optisesta kelianturista, tiesääasemasta sekä hidastuvuuteen perustuvasta mittalaitteistosta. Tuloksia vertailtiin ja eroavaisuuksia tutkittiin. Lisäksi tarkasteltiin niiden oikeellisuutta. Laitteiston käyttäjää ohjeistettiin seuraamaan tuloksia ja tutkimuksen lopuksi laadittiin kysely, jossa pohditaan laitteen hyötyjä, kehitystarpeita sekä käytön jatkamista ja laajentamista muuhun kalustoon yrityksessä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin laitteistossa olevan paljon potentiaalia ja se pääsääntöisesti toimii halutulla tavalla, mutta myös selkeitä virheitä havaittiin. Anturin käyttäminen suolauksen päätöksenteon ohjaamisessa ja optimoinnissa vaatii vielä tarkastelua laitteesta ilmenneiden epävarmuustekijöiden takia. Tuloksien avulla tilaajalla on mahdollisuus arvioida anturin käytön jatkamista. Kokonaisuutena todettiin anturissa ilmenneiden virheiden olevan niin selkeitä, että tietyissä olosuhteissa tulokset ovat selkeästi vääriä ja ne aiheuttavat virheellistä tulkintaa. Tämän takia dataa ei voi hyödyntää näiden mittausten osalta.
Tutkimuksessa kerättiin aineistoa optisesta kelianturista, tiesääasemasta sekä hidastuvuuteen perustuvasta mittalaitteistosta. Tuloksia vertailtiin ja eroavaisuuksia tutkittiin. Lisäksi tarkasteltiin niiden oikeellisuutta. Laitteiston käyttäjää ohjeistettiin seuraamaan tuloksia ja tutkimuksen lopuksi laadittiin kysely, jossa pohditaan laitteen hyötyjä, kehitystarpeita sekä käytön jatkamista ja laajentamista muuhun kalustoon yrityksessä.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin laitteistossa olevan paljon potentiaalia ja se pääsääntöisesti toimii halutulla tavalla, mutta myös selkeitä virheitä havaittiin. Anturin käyttäminen suolauksen päätöksenteon ohjaamisessa ja optimoinnissa vaatii vielä tarkastelua laitteesta ilmenneiden epävarmuustekijöiden takia. Tuloksien avulla tilaajalla on mahdollisuus arvioida anturin käytön jatkamista. Kokonaisuutena todettiin anturissa ilmenneiden virheiden olevan niin selkeitä, että tietyissä olosuhteissa tulokset ovat selkeästi vääriä ja ne aiheuttavat virheellistä tulkintaa. Tämän takia dataa ei voi hyödyntää näiden mittausten osalta.