Työhyvinvointi ja työhyvinvointia lisäävien toimien kustannukset
Anne, Pöllänen (2024)
Anne, Pöllänen
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079924
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia erään Pohjois-Savon hyvinvointialueen, koillisen alueen koti-hoidon yksikön työhyvinvoinnin nykytilaa ja selvittää millaisia työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä työyksikössä toivotaan toteutettavaksi, ja näiden toimien kustannukset. Tarkoituksena oli myös osoittaa, että työ-hyvinvoinnin kehittäminen ja tukeminen tulee pitkällä aikavälillä työnantajalle halvemmaksi, kuin työpahoinvointi vertaamalla työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden kustannuksia sairauspoissaolojen kustannuksiin.
Tutkimus suoritettiin sekä kvantitatiivisena, että kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja työpajatoiminnan avulla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin eri osa-alueista ja näihin liittyvästä teoriatiedosta. Työhyvinvointikyselyn kysymykset muodostuivat teoreettisen viitekehyksen pohjalta ja kyselyn tulok-set antoivat suuntaviivat työpajatoiminnalle ja sen avulla haetuille työhyvinvointia tukeville ja kehittäville toimenpiteille. Kustannusten selvittämiseen tarvittava tieto saatiin kysymällä tutkittavan työyksikön esihenkilöiltä.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että työntekijät voivat työssään yllättävänkin hyvin ja palautuminen työstä on kohtuullista, mutta työyksikössä on ongelmakohtia, jotka vaativat korjaamista. Tulosten pohjalta voitiin myös todeta, että mikäli näitä ongelmakohtia ei korjata, jo ennestään koholla oleva kuormitus lisääntyy ja osaaminen valuu työyksiköstä pois, kun siellä työskentelevät hoitajat vaihtavat työpaikkaa, tai kouluttautuvat toiselle alalle. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että työhyvinvointia voidaan henkilöstön mielestä parantaa kohtuullisen pienillä toimenpiteillä, jotka liittyvät pääasiassa työn organisoinnin parantamiseen ja selkeyttämiseen. Sairauspoissaolojen kustannukset todettiin tutkimuksessa suureksi kulueräksi, kun taas ne työhyvinvointia tukevat ja edistävät toimet, joita henkilöstö toivoi toteutettaviksi, eivät aiheuttaisi työnantajalle kohtuuttomia kustannuksia.
Tutkimus suoritettiin sekä kvantitatiivisena, että kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella ja työpajatoiminnan avulla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvoinnin eri osa-alueista ja näihin liittyvästä teoriatiedosta. Työhyvinvointikyselyn kysymykset muodostuivat teoreettisen viitekehyksen pohjalta ja kyselyn tulok-set antoivat suuntaviivat työpajatoiminnalle ja sen avulla haetuille työhyvinvointia tukeville ja kehittäville toimenpiteille. Kustannusten selvittämiseen tarvittava tieto saatiin kysymällä tutkittavan työyksikön esihenkilöiltä.
Tutkimustulosten perusteella voitiin todeta, että työntekijät voivat työssään yllättävänkin hyvin ja palautuminen työstä on kohtuullista, mutta työyksikössä on ongelmakohtia, jotka vaativat korjaamista. Tulosten pohjalta voitiin myös todeta, että mikäli näitä ongelmakohtia ei korjata, jo ennestään koholla oleva kuormitus lisääntyy ja osaaminen valuu työyksiköstä pois, kun siellä työskentelevät hoitajat vaihtavat työpaikkaa, tai kouluttautuvat toiselle alalle. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että työhyvinvointia voidaan henkilöstön mielestä parantaa kohtuullisen pienillä toimenpiteillä, jotka liittyvät pääasiassa työn organisoinnin parantamiseen ja selkeyttämiseen. Sairauspoissaolojen kustannukset todettiin tutkimuksessa suureksi kulueräksi, kun taas ne työhyvinvointia tukevat ja edistävät toimet, joita henkilöstö toivoi toteutettaviksi, eivät aiheuttaisi työnantajalle kohtuuttomia kustannuksia.