Omaohjaajatyö lastensuojelun erityisyksikössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaista omaohjaajatyö on lastensuojelun erityisyksikössä. Tässä opinnäytetyössä omaohjaajatyöllä tarkoitetaan lastensuojelun erityisyksikössä käytettävää työmenetelmää. Omaohjaaja on lastensuojelun erityisyksikössä työskentelevä työntekijä, joka on nimetty omaohjaajaksi lapselle asiakkuuden ajaksi. Yleensä lapselle nimetään kaksi omaohjaajaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ja koota yhteen tietoa omaohjaajatyöstä lastensuojelun yksiköille ja niissä työskenteleville henkilöille. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksemme oli: ”Millaista on omaohjaajatyö lastensuojelun erityisyksikössä?”

Tietoperustassa avataan tutkimuksen keskeisiä käsitteitä kuten lastensuojelutyö, terapeuttinen orientaatio, omaohjaajamenetelmä ja turvalliset kiintymyssuhteet. Omaohjaajatyötä voidaan pitää keskeisimpänä työmenetelmänä laitoshoitoon sijoitettujen lasten kohdalla. Terapeuttinen orientaatio on laitostyötä uudistava lähestymistapa ja vaikuttavan laitostyön lähtökohtana tulisi olla terapeuttisuus. Lisäksi avaamme verkostoituvaa työotetta sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä toimi kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto rajattiin pääasiassa vuosiin 2013–2024 suomen- ja englanninkielisenä, ja tutkimusaineistoa kerättiin erilaisista hakutietokannoista kuten EBSCO, Elsevier Science Direct, Oula-Finna & Google Scholar. Mukaan valittiin koko tekstin perusteella kahdeksan aineistoa, joista kaikki otettiin tietokantahakujen perusteella. Viisi aineistoa löytyi Oula-Finnasta, kaksi Google Scholarista ja yksi EBSCO-tietokannasta. Aineistoista seitsemän oli suomenkielisiä ja yksi englanninkielinen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä teemoittelulla.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta saatujen tulosten perusteella keskeisiksi käsitteiksi omaohjaajatyöhön lastensuojelun erityisyksikössä liittyen löytyi turvallisuus, vuorovaikutus ja yhteistyö. Edellä mainitut käsitteet avataan tarkemmin kirjallisuuskatsauksessa. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että onnistuneen lastensuojelun asiakkuuden saavuttamiseksi turvallisuuden, vuorovaikutuksen ja yhteistyön teemojen tulisi toteutua. Kehitysehdotuksena ehdotamme jatkotutkimuksena haastatella lastensuojelun erityisyksikössä asuvia nuoria ja heidän kokemuksiansa omaohjaajatyöstä. Haastattelussa voisi yrittää selvittää, kokevatko nuoret omaohjaajatyön olevan heidän mielestänsä heille tärkeää ja merkityksellistä.