Vauvaikäisten lasten äitien hyvinvointi

Abstract

Vauvan syntyminen perheeseen muuttaa arkea ja vaikuttaa vanhempien hyvinvointiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla vauvaikäisten lasten äitien hyvinvointia sekä korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä. Aihe on ajankohtainen etenkin koronapandemian aiheuttamien muutosten vuoksi. Myös syntyvyyden lasku on nykypäivän ongelma Suomessa, ja vanhempien hyvinvoinnilla on todettu olevan vaikutuksia syntyvyyden laskuun. Tunnistamalla vauvaikäisten lasten äitien hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, voidaan kehittää lapsiperheiden palveluita tulevaisuudessa.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja sen tavoitteena oli lisätä tietoa vauvaikäisten lasten äitien hyvinvoinnista. Tietoa voidaan hyödyntää jatkossa terveydenhuollon ammattilaisten tai palveluita tarjoavien kesken. Tutkimuskysymyksenä oli: ”Millaista vauvaikäisten lasten äitien hyvinvointi on?”. Aineiston hankkimisessa käytettiin tieteellisesti näyttöön perustuvia tietokantoja ja hakuja määrittivät tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Kirjallisuuskatsauksen aineistoon valikoitui lopulta 12 tutkimusta, joista yksi oli haun ulkopuolinen tutkimus. Opinnäytetyössä käytettiin temaattista analyysimenetelmää. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee vauvavuoteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja.

Tuloksia tarkastellessa havaittiin yhteys: mitä paremmin vauvavuosi sujui, sitä tyytyväisempiä vauvaikäisten lasten äidit olivat vanhemmuuteensa ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Vauvaperheiden äitien hyvinvointia lisääviä tekijöitä olivat mm. hyvät suhteet lähipiiriin sekä isän osallistuminen vauvan hoitamiseen. Hyvinvointia kuormittavia tekijöitä olivat sen sijaan mm. yksilöllisen tuen riittämätön saaminen, taloudellisen tilanteen heikentyminen, jaksamisen haasteet sekä sen seurauksena mielenterveysongelmien lisääntyminen. Koronaepidemia oli keskeisessä asemassa tulosten tarkastelussa. Tutkimustuloksissa ilmeni, että erityisesti neuvolapalveluihin kohdistuvassa tyytyväisyydessä ja asiakaslähtöisyydessä oli tapahtunut muutos negatiiviseen suuntaan. Lisäksi yksinäisyyden kokemus oli merkittävästi lisääntynyt koronaepidemian aiheuttamien rajoitustoimien vuoksi. Vanhemmat tarvitsevat entistä enemmän nykypäivänä sosiaalisia suhteita, vertaistukea ja kodin ulkopuolista elämää vauvavuoden aikana.

Jatkossa olisi hyvä tarkastella, miten sosiaalinen media vaikuttaa vauvaikäisten lasten äitien hyvinvointiin. Lisäksi jatkotutkimuskohteena voisi olla vauvaperheiden äitien kokonaisvaltainen hyvinvointi koronapandemian jälkeen. Nämä molemmat ovat ajankohtaisia aiheita ja toisivat tärkeää uutta näkökulmaa äitien hyvinvointiin liittyen.