Girls, girls, girls : naisen asema raskaan musiikin kentällä
Peltokangas, Vilma (2024)
Peltokangas, Vilma
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079974
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079974
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tehtävä on tutkia raskaan musiikin kentän sukupuolijakaumaa ja naisen roolia rock- ja metallimusiikissa. Tasa-arvoon liittyvät teemat ovat erittäin ajankohtaisia, ja erityisesti naisten kokema seksuaalinen häirintä on puhuttanut ihmisiä musiikkialalla ja muutenkin. Olen seurannut uutisointia kulttuurialasta ja sen eriarvoisuudesta ja sen sekä omien kokemusten siivittämänä päädyin käsittelemään aihetta opinnäytetyön muodossa.
Aineistonani toimivat Suomen Muusikkojen Liitto ry:n teettämä tutkimus seksuaalisesta häirinnästä (2018) ja Suomen virallisen tilaston tutkimus vapaa-ajan osallistumisesta (2017). Hyödynnän myös Tiina Käpylän väitöskirjaa (2018), Anni Leppäsen opinnäytetyötä (2019) sekä Milka Uusitalon maisterintutkielmaa (2018), jotka kaikki käsittelevät jollain tavalla musiikin sukupuolittuneisuutta. Lähestyn aihetta myös Tiina Käpylän ja Anna-Elena Pääkkölän tuoreen historiikin Lailasta Almaan (2023) avulla.
Opinnäytetyössä pyrin tekemään aiheesta kirjallisuuskatsauksen. Tarkoituksena on siis kerätä yhteen jo olemassa olevaa tietoa raskaan musiikin sukupuolittuneisuudesta. Hyödynnän teemoittelua ja omaa pohdintaani. Metodina on laadullinen sisällönanalyysi, eli pyrin käsittelemään aihetta ja sen merkityksiä kokonaisvaltaisesti, nostaen tärkeimmät asiat esille ilman että informaatioarvo kärsii.
Aineistosta selvisi, että sukupuolijakaumalle on monia eri syitä. Muun muassa raskaan musiikin miesvaltaisuus ja seksuaalisen häirinnän uhka varjostavat naisten polkua rock- ja metallipiireihin. Myös esikuvien puute ja yleinen naisten ammattitaidon epäileminen sekä omaksutut asenteet muun muassa puhekielestä ja lyriikasta vaikuttavat asiaan. Opinnäytetyössäni pohdin myös pedagogiikan merkitystä tyttöjen ja naisten soittoon. Koen, että opinnäytetyöstäni voi olla hyötyä musiikkialan ammattilaisille, harrastajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Toivon työni herättelevän ihmisiä ajattelemaan ja kyseenalaistamaan omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan.
Aineistonani toimivat Suomen Muusikkojen Liitto ry:n teettämä tutkimus seksuaalisesta häirinnästä (2018) ja Suomen virallisen tilaston tutkimus vapaa-ajan osallistumisesta (2017). Hyödynnän myös Tiina Käpylän väitöskirjaa (2018), Anni Leppäsen opinnäytetyötä (2019) sekä Milka Uusitalon maisterintutkielmaa (2018), jotka kaikki käsittelevät jollain tavalla musiikin sukupuolittuneisuutta. Lähestyn aihetta myös Tiina Käpylän ja Anna-Elena Pääkkölän tuoreen historiikin Lailasta Almaan (2023) avulla.
Opinnäytetyössä pyrin tekemään aiheesta kirjallisuuskatsauksen. Tarkoituksena on siis kerätä yhteen jo olemassa olevaa tietoa raskaan musiikin sukupuolittuneisuudesta. Hyödynnän teemoittelua ja omaa pohdintaani. Metodina on laadullinen sisällönanalyysi, eli pyrin käsittelemään aihetta ja sen merkityksiä kokonaisvaltaisesti, nostaen tärkeimmät asiat esille ilman että informaatioarvo kärsii.
Aineistosta selvisi, että sukupuolijakaumalle on monia eri syitä. Muun muassa raskaan musiikin miesvaltaisuus ja seksuaalisen häirinnän uhka varjostavat naisten polkua rock- ja metallipiireihin. Myös esikuvien puute ja yleinen naisten ammattitaidon epäileminen sekä omaksutut asenteet muun muassa puhekielestä ja lyriikasta vaikuttavat asiaan. Opinnäytetyössäni pohdin myös pedagogiikan merkitystä tyttöjen ja naisten soittoon. Koen, että opinnäytetyöstäni voi olla hyötyä musiikkialan ammattilaisille, harrastajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Toivon työni herättelevän ihmisiä ajattelemaan ja kyseenalaistamaan omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan.