Kolmiulotteiset kiinteistöt asemakaavassa
Liljeqvist, Heidi (2024)
Liljeqvist, Heidi
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810018
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää kolmiulotteisten kiinteistöjen asemaa ja huomioimista asemakaavoituksessa. Insinöörityössä selvitettiin, miten asemakaava mahdollistaa kolmiulotteisten kiinteistöjen muodostamista ja toisaalta millaisia vaatimuksia kolmiulotteinen kiinteistö ja siihen liittyvä säännöstö asettaa asemakaavan merkintöihin ja määräyksiin. Lisäksi työssä selvitettiin, millaisia merkintöjä ja määräyksiä asemakaavoissa on jo käytetty niiden muutaman viime vuoden aikana, kun kolmiulotteisten kiinteistöjen muodostaminen on Suomessa ollut mahdollista.
Työssä perehdyttiin kolmiulotteista kiinteistönmuodostusta ohjaavaan säännöstöön ja prosessia kuvaavaan käsikirjaan, joiden perusteella voitiin johtaa asemakaavan merkintöihin ja määräyksiin kohdistuvia vaatimuksia. Ne koskivat alueiden käyttötarkoituksien osoittamista, rakentamisen määrän ilmaisua sekä rakennusalan ulottuvuuden määrittelyä. Näiden huomioiden pohjalta tarkasteltiin eri kuntien laatimia kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen mahdollistavia asemakaavoja.
Tarkastellusta aineistosta valittiin mahdollisimman kattavasti erilaisia asemakaavoja esimerkeiksi. Esimerkit jakautuivat neljään maanalaiseen tilaan tai alueeseen ja kolmeen peruskiinteistön yläpuoliseen tilaan tai alueeseen. Esimerkkien avulla esitettiin erilaisia kolmiulotteisen kiinteistön käyttötarkoituksia sekä niiden asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä.
Tarkastellun kaava-aineiston perusteella voitiin todeta, että kolmiulotteisia kiinteistöjä toteutetaan Suomessa yleisemmin peruskiinteistön alapuolelle ja että niitä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset ovat verrattain selkeitä ja keskenään samankaltaisia. Peruskiinteistön yläpuolisia kiinteistöjä on muodostettu lähinnä asumisen tarpeisiin, ja niiden kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on enemmän keskinäistä vaihtelua. Insinöörityössä tehdyn tutkimuksen perusteella asemakaavoissa voitaisiin jatkossa käyttää yksiselitteistä kolmiulotteisen tonttijaon tai kiinteistönmuodostuksen sallivaa merkintää tai määräystä.
Työssä perehdyttiin kolmiulotteista kiinteistönmuodostusta ohjaavaan säännöstöön ja prosessia kuvaavaan käsikirjaan, joiden perusteella voitiin johtaa asemakaavan merkintöihin ja määräyksiin kohdistuvia vaatimuksia. Ne koskivat alueiden käyttötarkoituksien osoittamista, rakentamisen määrän ilmaisua sekä rakennusalan ulottuvuuden määrittelyä. Näiden huomioiden pohjalta tarkasteltiin eri kuntien laatimia kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen mahdollistavia asemakaavoja.
Tarkastellusta aineistosta valittiin mahdollisimman kattavasti erilaisia asemakaavoja esimerkeiksi. Esimerkit jakautuivat neljään maanalaiseen tilaan tai alueeseen ja kolmeen peruskiinteistön yläpuoliseen tilaan tai alueeseen. Esimerkkien avulla esitettiin erilaisia kolmiulotteisen kiinteistön käyttötarkoituksia sekä niiden asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä.
Tarkastellun kaava-aineiston perusteella voitiin todeta, että kolmiulotteisia kiinteistöjä toteutetaan Suomessa yleisemmin peruskiinteistön alapuolelle ja että niitä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset ovat verrattain selkeitä ja keskenään samankaltaisia. Peruskiinteistön yläpuolisia kiinteistöjä on muodostettu lähinnä asumisen tarpeisiin, ja niiden kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on enemmän keskinäistä vaihtelua. Insinöörityössä tehdyn tutkimuksen perusteella asemakaavoissa voitaisiin jatkossa käyttää yksiselitteistä kolmiulotteisen tonttijaon tai kiinteistönmuodostuksen sallivaa merkintää tai määräystä.