Yhteisöllisyyden kokemus ja sen haasteet hybridityössä esihenkilöiden ja asiantuntijoiden silmin
Peltoniemi, Teija (2024)
Peltoniemi, Teija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910393
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, löytyikö kohdeorganisaatiossa merkityseroja esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä hybridityöskentelyn vaikutuksista yhteisöllisyydelle ja miten yhteisöllisyys vaikutti heidän työhyvinvointiinsa. Kohdeorganisaatiolla oli huoli siitä, että yhteisöllisyys yrityksessä oli heikentynyt koronapandemian myötä hybridityöskentelyyn siirryttäessä. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä työyhteisöön kuulumista, me-henkeä ja yhdessä tekemistä yhteisiä päämääriä kohden.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui etä- ja hybridityön, sekä yhteisöllisyyteen vaikuttavien tekijöiden kuten esihenkilötyön, yhteisöllisyyden, joukkoon kuulumisen, vuorovaikutuksen ja perehdytyksen teorioista. Opinnäytetyössä tutkittiin yksilön kokemusta yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä työhyvinvoinnille. Laadullisella tutkimuksella tutkittiin yksilön kokemusta yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu. Saatuun tutkimusaineistoon haastateltiin kohdeorganisaation tukipalveluissa työskentelevää kuutta esihenkilöä ja kuutta asiantuntijaa, jotka valittiin satunnaisesti tittelin ja paikkakunnan perusteella. Aineisto purettiin teoriaohjaavalla analysointitavalla. Teoriaohjaava aineiston analysointi mahdollisti uusien ulottuvuuksien löytymisen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että eroavaisuuksia esihenkilöiden ja asiantuntijoiden välillä löytyi. Esihenkilöt toivoivat enemmän kasvokkaisia kohtaamisia kuin asiantuntijat. Asiantuntijoiden keskuudessa kasvokkaisten kohtaamisten tarpeen määrä vaihteli paikkakunnasta ja tiimien iästä riippuen. Asiantuntijat kaipasivat enemmän vapaampaa vuorovaikutusta yhteisöllisyyden tukemiseksi hybridityöskentelyssä, kun taas esihenkilöt painottivat enemmän työn tekemiseen liittyvää vuorovaikutusta ja sen merkitystä yhteisöllisyydelle. Sekä asiantuntijoiden, että esihenkilöiden vastausten perusteella pitkään yhdessä työskennelleessä tiimissä, yhteisöllisyys ei ollut muuttunut hybridityöhön siirryttäessä tai sen jälkeen. Perehdytyksessä tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitys koettiin tärkeäksi.
Opinnäytetyötä voi hyödyntää, jos halutaan tutkia yhteisöllisyyden merkityseroja eri ammattiryhmien välillä monipaikkaisessa työyhteisössä.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentui etä- ja hybridityön, sekä yhteisöllisyyteen vaikuttavien tekijöiden kuten esihenkilötyön, yhteisöllisyyden, joukkoon kuulumisen, vuorovaikutuksen ja perehdytyksen teorioista. Opinnäytetyössä tutkittiin yksilön kokemusta yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä työhyvinvoinnille. Laadullisella tutkimuksella tutkittiin yksilön kokemusta yhteisöllisyydestä ja sen merkityksestä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu haastattelu. Saatuun tutkimusaineistoon haastateltiin kohdeorganisaation tukipalveluissa työskentelevää kuutta esihenkilöä ja kuutta asiantuntijaa, jotka valittiin satunnaisesti tittelin ja paikkakunnan perusteella. Aineisto purettiin teoriaohjaavalla analysointitavalla. Teoriaohjaava aineiston analysointi mahdollisti uusien ulottuvuuksien löytymisen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että eroavaisuuksia esihenkilöiden ja asiantuntijoiden välillä löytyi. Esihenkilöt toivoivat enemmän kasvokkaisia kohtaamisia kuin asiantuntijat. Asiantuntijoiden keskuudessa kasvokkaisten kohtaamisten tarpeen määrä vaihteli paikkakunnasta ja tiimien iästä riippuen. Asiantuntijat kaipasivat enemmän vapaampaa vuorovaikutusta yhteisöllisyyden tukemiseksi hybridityöskentelyssä, kun taas esihenkilöt painottivat enemmän työn tekemiseen liittyvää vuorovaikutusta ja sen merkitystä yhteisöllisyydelle. Sekä asiantuntijoiden, että esihenkilöiden vastausten perusteella pitkään yhdessä työskennelleessä tiimissä, yhteisöllisyys ei ollut muuttunut hybridityöhön siirryttäessä tai sen jälkeen. Perehdytyksessä tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitys koettiin tärkeäksi.
Opinnäytetyötä voi hyödyntää, jos halutaan tutkia yhteisöllisyyden merkityseroja eri ammattiryhmien välillä monipaikkaisessa työyhteisössä.