Toimeenpanokyvykkyyttä kehittämässä - coaching osana organisaation johtamisjärjestelmää
Takala, Sari (2024)
Takala, Sari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050910417
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustana toimi kohdeorganisaation tarve selvittää valmentavaan johtamistapaan niin ajallisesti, kuin rahallisestikin panostetun kehittämistyön tuottavuutta organisaation ja työntekijöiden näkökulmista. Kohdeorganisaatiolla oli tarve tunnistaa, tulisiko valittua valmentavaa johtamistapaa kehittää laajemmin organisaation esihenkilötyöskentelyn menetelmänä.
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella valmentavaa johtamista eli coachingia osana kohdeorganisaation johtamisjärjestelmää. Lisäksi selvitettiin miten valmentava johtajuus, erityisesti coaching johtamistapana oli otettu osaksi kohdeorganisaation johtamistyöskentelyä osaamisen kehittämiseen panostetun viimeisen kolmen vuoden aikana niin työhyvinvoinnin, työn merkityksellisyyden, tarvittavan osaamisen parantamisen, toimeenpanokyvykkyyden, kilpailukyvyn, kuin muutosjohtamisenkin varmistamiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kohdentui johtamiseen käsitteenä, alakäsitteinään johtamisen menetelminä valmentava johtajuus, coaching, valmentava vuorovaikutus, toimeenpanokyvykkyys sekä näiden keskeisimmät ydintaidot.
Kehittämistyötä edistettiin ensin johtotiimin kanssa käydyin keskusteluin tarpeiden sekä nykyisen johtamistoiminnan tunnistamiseksi. Sen jälkeen perehdyttiin kohdeorganisaation toimintaympäristöön, finanssialan toimijana. Tämän jälkeen perehdyttiin sekundäärisiin datalähteisiin tutustuen kohdeorganisaation johtamisjärjestelmään sen johtamisen lähestymistapojen ja kuvausten osalta. Perehtymistä seurasi opinnäytetyön tekijän toimesta puolistrukturoituna toteutetut teemahaastattelut valitulle, kohdeorganisaation puolelta rajatulle esihenkilöistä koostuvalle kohdejoukolle. Tutkimustuloksia avataan teemahaastattelujen dokumenttianalyysin pohjalta esittäen kohdeorganisaatiolle näihin perustuvia kehitysehdotuksia laadukkaan esihenkilötyön varmistamiseksi ja coaching-osaamisen, valmentavan esihenkilötyön kasvattamiseksi tuloksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkimustulosten keskeisenä löydöksenä voidaan todeta, että valmentava johtaminen, siten kun se on kohdeorganisaatiossa määritelty, on omaksuttu osaksi haastateltujen, koulutuettujen esihenkilöiden toimintaa ja johtamiskäytänteitä. Sen käyttöönoton laajuus kuitenkin vaihtelee mikä tarjoaa kohdeorganisaatiolle potentiaalista hyötyä valmentavasta johtamisesta nykytilannetta laajemmin.
Kehitystoimenpiteinä nousivat esiin ylemmän johtotiimin sitoutuminen johtamismalleihin, yhtenäinen johtamisjärjestelmä läpi johtamislinjan, ajanhallinta valmentavan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi, osaamisen kasvattaminen valmennuksellisten kykyjen varmistamiseksi, vertais-coachingin mahdollistaminen, onnistumisten jakaminen, sekä käytännön johtamistyöskentelyn havainnointi ja valmennus.
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella valmentavaa johtamista eli coachingia osana kohdeorganisaation johtamisjärjestelmää. Lisäksi selvitettiin miten valmentava johtajuus, erityisesti coaching johtamistapana oli otettu osaksi kohdeorganisaation johtamistyöskentelyä osaamisen kehittämiseen panostetun viimeisen kolmen vuoden aikana niin työhyvinvoinnin, työn merkityksellisyyden, tarvittavan osaamisen parantamisen, toimeenpanokyvykkyyden, kilpailukyvyn, kuin muutosjohtamisenkin varmistamiseksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys kohdentui johtamiseen käsitteenä, alakäsitteinään johtamisen menetelminä valmentava johtajuus, coaching, valmentava vuorovaikutus, toimeenpanokyvykkyys sekä näiden keskeisimmät ydintaidot.
Kehittämistyötä edistettiin ensin johtotiimin kanssa käydyin keskusteluin tarpeiden sekä nykyisen johtamistoiminnan tunnistamiseksi. Sen jälkeen perehdyttiin kohdeorganisaation toimintaympäristöön, finanssialan toimijana. Tämän jälkeen perehdyttiin sekundäärisiin datalähteisiin tutustuen kohdeorganisaation johtamisjärjestelmään sen johtamisen lähestymistapojen ja kuvausten osalta. Perehtymistä seurasi opinnäytetyön tekijän toimesta puolistrukturoituna toteutetut teemahaastattelut valitulle, kohdeorganisaation puolelta rajatulle esihenkilöistä koostuvalle kohdejoukolle. Tutkimustuloksia avataan teemahaastattelujen dokumenttianalyysin pohjalta esittäen kohdeorganisaatiolle näihin perustuvia kehitysehdotuksia laadukkaan esihenkilötyön varmistamiseksi ja coaching-osaamisen, valmentavan esihenkilötyön kasvattamiseksi tuloksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tutkimustulosten keskeisenä löydöksenä voidaan todeta, että valmentava johtaminen, siten kun se on kohdeorganisaatiossa määritelty, on omaksuttu osaksi haastateltujen, koulutuettujen esihenkilöiden toimintaa ja johtamiskäytänteitä. Sen käyttöönoton laajuus kuitenkin vaihtelee mikä tarjoaa kohdeorganisaatiolle potentiaalista hyötyä valmentavasta johtamisesta nykytilannetta laajemmin.
Kehitystoimenpiteinä nousivat esiin ylemmän johtotiimin sitoutuminen johtamismalleihin, yhtenäinen johtamisjärjestelmä läpi johtamislinjan, ajanhallinta valmentavan vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi, osaamisen kasvattaminen valmennuksellisten kykyjen varmistamiseksi, vertais-coachingin mahdollistaminen, onnistumisten jakaminen, sekä käytännön johtamistyöskentelyn havainnointi ja valmennus.