Kuolinpesien omistusjärjestelyt
Varanka, Juha (2024)
Varanka, Juha
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810290
Tiivistelmä
Kuolinpesät voivat olla purkamatta vuosikymmeniä, ja tällöin kuolinpesäomistus voi muuttua hankalaksi. Alkuperäisen kuolinpesän osakkaiden määrän kasvaessa tilanne voi mennä vielä monimutkaisemmaksi, koska alkuperäisen kuolinpesän osakkaina voi olla tällöin osakkaita jo useista eri sukupolvista, jolloin muodostuu niin sanottuja sisäkkäisiä kuolinpesiä. Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään kuolinpesän purkamisen eli jakamisen erilaisia vaihtoehtoja, kuolinpesää metsänomistajana sekä kuolinpesän rakennetta ja lainsäädäntöä. Teoriaosuus on muodostettu käyttäen ajantasaisia kirjallisia sekä sähköisiä lähteitä sekä lakeja.
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, miten kuolinpesät metsiensä omistuksensa kokevat ja mitä suunnitelmia sekä tavoitteita niillä on tulevaisuudessa omistuksensa osalta. Tavoitteena oli myös selvittää, miksi kuolinpesien omistamien metsätilojen määrä on kasvussa. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin kuolinpesien tietämystä eri metsänomistusmuodoista ja mitä palveluja kuolinpesät arvioivat tarvitsevansa metsäomaisuuden hoitoon liittyen tulevaisuudessa.
Tutkimusmenetelmänä oli kirjallinen kyselytutkimus, joka lähetettiin Metsä Groupin Kemin ja Kajaanin hankintapiirien alueilla metsää omistaville kuolinpesille, jotka olivat ostaneet jonkin metsänhoitopalvelun tai myyneet puuta Metsä Groupille viimeisen viiden vuoden aikana. Kysely lähetettiin yhteensä 400:lle kuolinpesän yhteyshenkilölle. Kysely oli sekä kirjallisena että sähköisessä muodossa Webropol-palvelussa. Kyselyyn vastasi 97 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 24,7 prosenttia. Aineistoa analysoitiin Webropolin luomilla taulukoilla sekä käyttäen Webropolin omaa analysointityökalua.
Tutkimuksessa selvisi, että taloudelliset arvot sekä tunnearvot olivat vastaajille tärkeitä. Metsätilojen myyntiä ei koettu tärkeänä. Suurin syy miksi kuolinpesää ei ollut vielä purettu, oli se, että asiasta ei ollut sovittu tai päätetty. Lisäksi metsätilan haluttiin säilyvän yhtenäisenä tuleville sukupolville. Kuolinpesät kokivat tarvitsevansa eniten apua metsäalan toimihenkilöiltä tila-arvioiden ja metsäsuunnitelmien tekemiseen, verotuksellisten asioiden lisäksi. Eniten apua kokivat tarvitsevansa naiset, mikä selittää osaltaan heidän miehiä passiivisemman metsänomistuksen.
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, miten kuolinpesät metsiensä omistuksensa kokevat ja mitä suunnitelmia sekä tavoitteita niillä on tulevaisuudessa omistuksensa osalta. Tavoitteena oli myös selvittää, miksi kuolinpesien omistamien metsätilojen määrä on kasvussa. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin kuolinpesien tietämystä eri metsänomistusmuodoista ja mitä palveluja kuolinpesät arvioivat tarvitsevansa metsäomaisuuden hoitoon liittyen tulevaisuudessa.
Tutkimusmenetelmänä oli kirjallinen kyselytutkimus, joka lähetettiin Metsä Groupin Kemin ja Kajaanin hankintapiirien alueilla metsää omistaville kuolinpesille, jotka olivat ostaneet jonkin metsänhoitopalvelun tai myyneet puuta Metsä Groupille viimeisen viiden vuoden aikana. Kysely lähetettiin yhteensä 400:lle kuolinpesän yhteyshenkilölle. Kysely oli sekä kirjallisena että sähköisessä muodossa Webropol-palvelussa. Kyselyyn vastasi 97 henkilöä. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 24,7 prosenttia. Aineistoa analysoitiin Webropolin luomilla taulukoilla sekä käyttäen Webropolin omaa analysointityökalua.
Tutkimuksessa selvisi, että taloudelliset arvot sekä tunnearvot olivat vastaajille tärkeitä. Metsätilojen myyntiä ei koettu tärkeänä. Suurin syy miksi kuolinpesää ei ollut vielä purettu, oli se, että asiasta ei ollut sovittu tai päätetty. Lisäksi metsätilan haluttiin säilyvän yhtenäisenä tuleville sukupolville. Kuolinpesät kokivat tarvitsevansa eniten apua metsäalan toimihenkilöiltä tila-arvioiden ja metsäsuunnitelmien tekemiseen, verotuksellisten asioiden lisäksi. Eniten apua kokivat tarvitsevansa naiset, mikä selittää osaltaan heidän miehiä passiivisemman metsänomistuksen.