Yritysyhteistyön kehittäminen Hyvinvointialan Master-koulutuksessa
Kivimäki, Minna (2024)
Kivimäki, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010574
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010574
Tiivistelmä
Tutkimuksellinen kehittämistyö on tehty yritysyhteistyön kehittämiseksi Oamk Hyvinvointialan Master-koulutuksessa. Yritysyhteistyö ja sen lisääminen ovat strategisia tavoitteita koko Oamk organisaation tasolta. Kehittämistyö rajattiin kuitenkin koskemaan ainoastaan Hyvinvointialan Master-koulutusta resurssien ja aikataulun vuoksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yritysyhteistyön tilasta Euroopan tasolta aina Hyvinvointialan Master-koulutuksen tasolle saakka. Viitekehyksessä on käytetty useita ajankohtaisia ulkomaisia sekä kotimaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua. Aineistonkeruumenetelminä toimivat fokusryhmähaastattelu sekä puolistrukturoidut yksilöhaastattelut.
Yritysyhteistöillä ei ole ollut seurantaa, joten tavoitteena oli selvittää yritysyhteistyön nykytila ja miten yhteistyö on koettu, sekä määritellä kehittämistä vaativat kohteet yritysyhteistyön prosessissa painottaen yritysasiakkaiden näkökulmaa. Nykytilaa kartoitettiin Hyvinvointialan Master-koulutuksen yliopettajille järjestetyllä fokusryhmähaastattelulla. Yrityksien edustajille sekä yliopettajille tehtyjen haastattelujen perusteella voitiin todeta, että toteutuneet yritysyhteistyöt koettiin positiivisena ja hyödyllisenä toimintana molemmille osapuolille. Haasteena yrityksien näkökulmasta yritysyhteistyön prosessissa koettiin opetussuunnitelman joustamattomuus ja kyky reagoida yritysyhteistyön mahdollisuuksiin, yrityksien tarpeiden tiedostaminen, epäselvyydet yhteydenottotavoissa, seurannan ja palautteen keruun puute sekä tietoisuuden puute yritysyhteistyön mahdollisuuksista.
Haastattelujen tuloksista poimittiin opettajille järjestettävään aivoriihen jatkokäsiteltäväksi sekä opettajien, että yrityksien edustajien haastatteluissa esille nousseita yhteneväisiä kehittämiskohteita. Aivoriihessä etsittiin ratkaisuja kolmeen eri kehittämiskohteeseen, jotka olivat koulutuksen joustavuus ja kyky reagoida yritysyhteistyön mahdollisuuksiin, yritysyhteistyön seuranta sekä tietoisuuden lisääminen yritysyhteistyön mahdollisuuksista. Tutkija perehtyi myös itsenäisesti yritysyhteistyön työkaluihin ja niiden hyödyllisyyteen yritysasiakkaan näkökulmasta.
Kehitysehdotuksena luotiin toimintamallit ja työkalut yritysyhteistyön seurantaa varten sekä opinnäytetyöaiheiden ilmoittamiseen ja hallintaan. Yritysyhteistyön mahdollisuuksien tietoisuuden lisäämiseksi kehitysehdotuksena luotiin ehdotelma uutiskirjeestä yritysasiakkaille. Muita kehitysehdotuksia olivat työelämäfoorumien hyödyntäminen opetussuunnitelmien kehittämisessä, verkostoitumistapahtumien lisääminen sekä organisaatiotasolta tulevan ohjeistuksen luominen yrityksien yhteydenottojen käsittelyyn sekä eteenpäin ohjaamiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu yritysyhteistyön tilasta Euroopan tasolta aina Hyvinvointialan Master-koulutuksen tasolle saakka. Viitekehyksessä on käytetty useita ajankohtaisia ulkomaisia sekä kotimaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua. Aineistonkeruumenetelminä toimivat fokusryhmähaastattelu sekä puolistrukturoidut yksilöhaastattelut.
Yritysyhteistöillä ei ole ollut seurantaa, joten tavoitteena oli selvittää yritysyhteistyön nykytila ja miten yhteistyö on koettu, sekä määritellä kehittämistä vaativat kohteet yritysyhteistyön prosessissa painottaen yritysasiakkaiden näkökulmaa. Nykytilaa kartoitettiin Hyvinvointialan Master-koulutuksen yliopettajille järjestetyllä fokusryhmähaastattelulla. Yrityksien edustajille sekä yliopettajille tehtyjen haastattelujen perusteella voitiin todeta, että toteutuneet yritysyhteistyöt koettiin positiivisena ja hyödyllisenä toimintana molemmille osapuolille. Haasteena yrityksien näkökulmasta yritysyhteistyön prosessissa koettiin opetussuunnitelman joustamattomuus ja kyky reagoida yritysyhteistyön mahdollisuuksiin, yrityksien tarpeiden tiedostaminen, epäselvyydet yhteydenottotavoissa, seurannan ja palautteen keruun puute sekä tietoisuuden puute yritysyhteistyön mahdollisuuksista.
Haastattelujen tuloksista poimittiin opettajille järjestettävään aivoriihen jatkokäsiteltäväksi sekä opettajien, että yrityksien edustajien haastatteluissa esille nousseita yhteneväisiä kehittämiskohteita. Aivoriihessä etsittiin ratkaisuja kolmeen eri kehittämiskohteeseen, jotka olivat koulutuksen joustavuus ja kyky reagoida yritysyhteistyön mahdollisuuksiin, yritysyhteistyön seuranta sekä tietoisuuden lisääminen yritysyhteistyön mahdollisuuksista. Tutkija perehtyi myös itsenäisesti yritysyhteistyön työkaluihin ja niiden hyödyllisyyteen yritysasiakkaan näkökulmasta.
Kehitysehdotuksena luotiin toimintamallit ja työkalut yritysyhteistyön seurantaa varten sekä opinnäytetyöaiheiden ilmoittamiseen ja hallintaan. Yritysyhteistyön mahdollisuuksien tietoisuuden lisäämiseksi kehitysehdotuksena luotiin ehdotelma uutiskirjeestä yritysasiakkaille. Muita kehitysehdotuksia olivat työelämäfoorumien hyödyntäminen opetussuunnitelmien kehittämisessä, verkostoitumistapahtumien lisääminen sekä organisaatiotasolta tulevan ohjeistuksen luominen yrityksien yhteydenottojen käsittelyyn sekä eteenpäin ohjaamiseen.