Terveydenhuollon ammattihenkilön digiosaaminen
Tuomainen, Elina (2024)
Tuomainen, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010699
Tiivistelmä
Suurten ikäluokkien ikääntyessä Suomen terveydenhuollon nykyiset resurssit eivät tule riittämään ilman toimintojen kehittämistä ja digitalisaation käyttöönottoa. Digitaalisuuden lisääntyessä sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden digiosaaminen on tärkeää tunnistaa ja tuoda esiin, että osaamista voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin digitalisaation kehittämiseen sekä -käyttämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tutkittua tietoa kirjallisuuskatsauksella terveydenhuollon ammattihenkilöiden eli lääkäreiden ja hoitajien digiosaamisesta. Tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ja esihenkilöiden tietoa digiosaamisen tunnistamisen sekä kehittämisen tueksi. Aineisto haettiin Medic, CINAHL, PubMed ja Savonia Finna -tietokannoissa. Sisällönanalyysin aineisto valittiin 225 julkaisusta, joista mukaan otettiin 10 artikkelia. Opinnäytetyö on toteutettu narratiivisena yleiskatsauksena, jossa tiivistettiin aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja haettiin artikkeleista vastausta siihen mitä digiosaamisesta tiedetään.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että terveydenhuollon ammattihenkilön digiosaaminen on useita eri taitoja sisältävä osaamisen kokonaisuus, jonka kehittämiseen sekä vahvistaminen vaatii työntekijän oman aktiivisen osaamisen kehittämisen lisäksi myös tukea työyhteisöltä sekä johdolta. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on taustalla ammatillinen osaaminen ja digitaalisessa ympäristössä työskennellessä tarvitaan tietoteknistä perusosaamista. Viestintä digitaalisissa ympäristöissä vaatii erityistä huomiota ammattihenkilöltä väärinymmärrysten välttämiseksi. Tämän vuoksi digiviestintätaitoihin on hyvä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa kehittää osaamista näiden osalta. Digitaalinen työskentely näyttäisi tutkimustulosten ja aikaisempien tutkimusten mukaan olla mahdollisuus lisätä työntekijän työhyvinvointia. Tutkimustuloksena saadut digiosaamiseen liittyvät haasteet olisi hyvä tiedostaa jotka ja etsiä keinoja näiden ratkaisemiseksi.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamisen tunnistamisessa, johtamisessa ja koulutuksien suunnittelussa. Jatkokehittämisideana olisi tutkia enemmän millä keinoilla ammattihenkilöiden digiosaamista voitaisiin tunnistaa työyhteisöissä ja kehittää tutkimustulosten perusteella konkreettisia välineitä kuten digitaalisia ratkaisuja työyhteisöille digiosaamisen tunnistamista sekä esiintuomista varten.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tutkittua tietoa kirjallisuuskatsauksella terveydenhuollon ammattihenkilöiden eli lääkäreiden ja hoitajien digiosaamisesta. Tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten ja esihenkilöiden tietoa digiosaamisen tunnistamisen sekä kehittämisen tueksi. Aineisto haettiin Medic, CINAHL, PubMed ja Savonia Finna -tietokannoissa. Sisällönanalyysin aineisto valittiin 225 julkaisusta, joista mukaan otettiin 10 artikkelia. Opinnäytetyö on toteutettu narratiivisena yleiskatsauksena, jossa tiivistettiin aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja haettiin artikkeleista vastausta siihen mitä digiosaamisesta tiedetään.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että terveydenhuollon ammattihenkilön digiosaaminen on useita eri taitoja sisältävä osaamisen kokonaisuus, jonka kehittämiseen sekä vahvistaminen vaatii työntekijän oman aktiivisen osaamisen kehittämisen lisäksi myös tukea työyhteisöltä sekä johdolta. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on taustalla ammatillinen osaaminen ja digitaalisessa ympäristössä työskennellessä tarvitaan tietoteknistä perusosaamista. Viestintä digitaalisissa ympäristöissä vaatii erityistä huomiota ammattihenkilöltä väärinymmärrysten välttämiseksi. Tämän vuoksi digiviestintätaitoihin on hyvä kiinnittää huomiota ja tarvittaessa kehittää osaamista näiden osalta. Digitaalinen työskentely näyttäisi tutkimustulosten ja aikaisempien tutkimusten mukaan olla mahdollisuus lisätä työntekijän työhyvinvointia. Tutkimustuloksena saadut digiosaamiseen liittyvät haasteet olisi hyvä tiedostaa jotka ja etsiä keinoja näiden ratkaisemiseksi.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamisen tunnistamisessa, johtamisessa ja koulutuksien suunnittelussa. Jatkokehittämisideana olisi tutkia enemmän millä keinoilla ammattihenkilöiden digiosaamista voitaisiin tunnistaa työyhteisöissä ja kehittää tutkimustulosten perusteella konkreettisia välineitä kuten digitaalisia ratkaisuja työyhteisöille digiosaamisen tunnistamista sekä esiintuomista varten.