Kartoittajaresurssin käyttö Maanmittauslaitoksen toimitustuotannossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kartoittajaresurssin käyttäminen Maanmittauslaitoksen toimitustuotannossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten yhteisen kartoittajaresurssin käyttö Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon Uudet kiinteistöt ja maanmittaus - sekä Lunastus ja arviointi -tulosyksikön tiimeissä toteutuu ja miten toimintaa voidaan kehittää. Tutkimuskysymykseen pyrittiin vastaamaan seuraavien alakysymysten avulla. 1) Miten yhteistä kartoittajaresurssia tällä hetkellä käytetään kahden tulosyksikön tiimien toimesta? 2) Mitä kartoittajaresurssin käyttämisestä on tulosyksiköissä, vastuualueilla ja tiimeissä sovittu? 3) Mikä kartoittajaresurssin käyttämisessä toimii tällä hetkellä hyvin? 4) Mitkä ovat kartoittajaresurssin käytön keskeiset ongelmat?

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen kohdetta lähestyttiin tapaustutkimuksen keinoin. Aineistoa kerättiin Maanmittauslaitoksen asiakirjoista, haastattelemalla työntekijöitä sekä kahdella kyselyllä, jotka oli suunnattu UMA- ja LUNA-tulosyksiköiden kartoittajille ja toimitusinsinööreille. Aineistojen avulla pyrittiin selvittämään vastaajien näkemyksiä maastotöiden toteuttamisen nykytilasta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista.

Tulosten perusteella UMAn kartoittajaresurssin vähäisyys on aiheuttanut ongelmia maastotöiden sujuvalle toteuttamiselle. Erilaisia toimintatapoja kartoittajaresurssin käyttämiseen on jo luotu, mutta niiden yhtenäisyys ja selkeys vaihtelivat. Sovittuja toimintatapoja ei myöskään aina noudatettu. Tiimityön, maastotöiden tilaustapojen ja raportoinnin suhteen tutkimus toi esiin tarpeen selkeille, yhteisesti sovituille käytännöille. Kartoittajaresurssin käytön kehittäminen edellyttää organisaation tasolla toimintatapojen selkeyttämistä ja yhteisten toimintatapojen luomista tiimien välille.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Maanmittauslaitoksessa, kun suunnitellaan jatkossa yhteisen työntekijäresurssin käyttöä tutkimuksen kohteena olleissa yksiköissä, mutta mahdollisesti myös muissa yksiköissä.

The aim of this thesis study was to find out how the common surveyor resource is implemented within the land surveying process of National Land Survey of Finland (NLS) NLS’s teams of New Properties (UMA) and Surveying and Acquisition & Valuation (LUMA) units, and how the operations can be improved.

The research question was addressed through the following sub-questions: 1) How is the common surveyor resource currently used by the teams of the two units? 2) What agreements have been made regarding the use of surveyor resources within the units, responsibility areas and teams? 3) What is currently working well in the use of surveyor resources? 4) What are the key problems in the use of surveyor resources? The study was conducted as a qualitative study, approaching the research subject through a case study method. Data was collected from NLS documents, employee interviews, and two surveys targeted to the surveyors and cadastral surveyors of the UMA and LUNA units. The aim was to explore the respondents' views on the current state and future development needs of fieldwork implementation based on the collected data.

According to the results, the limited surveyor resources in UMA has caused problems in the smooth implementation of fieldwork. Various operational methods for using surveyor resources have been established, but their uniformity and clarity varied. The agreed operational methods were not always followed. The study highlighted the need for clear, commonly agreed practices in terms of teamwork, fieldwork ordering methods and reporting. The development of surveyor resource use requires clarification of the operational methods at the organizational level and the establishment of common practices between teams. The findings of the study can be used within NLS when planning the future use of common employee resources in the units under investigation, as well as potentially in other units.