Ihmisen papilloomaviruksen seulonta ja sen tulevaisuudennäkymät: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Ihmisen papilloomavirus eli HPV on yleisin sukupuoliteitse tarttuva DNA-virus. Tartunta saadaan limakalvokontaktissa, ja se voi olla oireeton. Papilloomaviruksia on satoja erilaisia, ja ne jaetaan matalan ja korkean riskin tyyppeihin riippuen niiden liittymisestä syöpiin. Korkean riskin HPV-tyypit voivat johtaa kohdunkaulan syövän kehittymiseen.

HrHPV-testillä voidaan tunnistaa potilaat, joilla on korkean riskin solumuutoksia. Laajasti käytössä oleva nestepapa-testi mahdollistaa HPV:n DNA:n tunnistamisen sekä sytologisten näytteiden valmistamisen. Kohdunkaulan syövän seulonta on osa ehkäisevää terveydenhuoltoa ja sen tavoitteena on vähentää syövän aiheuttamia kuolemia. Seulontaan kutsutaan naisia viiden vuoden välein 30–65-vuotiaina, ja osallistuminen on vapaaehtoista ja ilmaista. Seulonnan avulla löydetään esiasteita ja varhaisvaiheen syöpiä, mikä on mahdollistanut kuolemien vähenemisen.

Kuvaileva kirjallisuuskatsaus käsittelee HPV-seulonnan kehitystä ja sen tulevaisuudennäkymiä kohdunkaulan syövän torjunnassa. Tutkimusten perusteella uudet analyysimenetelmät, kuten HPV E6/E7 ja STAT3 -geeniekspression tutkiminen sekä viruskuorman määritys voivat parantaa seulonnan tarkkuutta. Lisäksi HPV-genotyypitys on tärkeä tekijä hrHPV-tyyppien tunnistamisessa.

Kotinäytteenotto voisi laajentaa seulontaa. Vaikka uudet menetelmät näyttävät lupaavilta, niiden käyttöönotto ja validointi vaativat laajempia tutkimuksia. Haasteena on myös tulosten tulkinnan subjektiivisuus, erityisesti ASC-US-luokittelussa, kun tarkastellaan hrHPV-positiivisia näytelaseja. Tarkempi viruskuorman määritys ja HPV-genotyypitys voivat parantaa seulonnan tehokkuutta ja auttaa tunnistamaan oikeat riskiryhmät. Tämä kuvaileva kirjallisuuskatsaus antaa kattavan kuvan HPV-seulonnan nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista, tarjoten pohjan jatkotutkimuksille ja kehitykselle seulonnan tehostamiseksi.