Valmentava esihenkilötyö
Ruonala, Saana (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010737
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010737
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Digi- ja väestötietovirasto (myöhemmin DVV). Digi- ja väestötietoviraston toimintamalli on valtakunnallinen ja esihenkilötyötä tehdään pääsääntöisesti etäyhteyksiä hyödyntäen, kun ryhmät toimivat eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Valtakunnallinen toimintamalli tukee valmentavan johtajuuden omaksumista, sillä viraston asiantuntijoilta edellytetään itseohjautuvuutta, itsenäistä päätöksentekokykyä ja omatoimisuutta. Koko viraston tasolla valmentava esihenkilötyö onkin määritetty viraston yhteiseksi esihenkilötyön ohjenuoraksi. Vuonna 2023 organisaatiossa käynnistyi myös Monikanavaisen asioinnin ja asiakaspalvelun kehityshanke MONA. MONA-hankkeen yhtenä tavoitteena on parantaa asiantuntijoiden työn tehokkuutta, työssä suoriutumista, osaamista ja työtyytyväisyyttä valmentavan johtamisenotteen keinoin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää valmentavan esihenkilötyön nykytilaa, sekä tarjota taustatietoja kehitystyön käynnistymisen tueksi.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu neljästä eri luvusta, joista ensimmäisessä perehdytään valmentavaan johtamisotteeseen käsitteenä, sen taustoihin ja hyötyihin. Toisessa luvussa käydään lävitse syitä valmentavan johtamisotteen ajankohtaisuudelle ja kolmannessa luvussa perehdytään valmentavan esihenkilön rooleihin ja ominaisuuksiin. Teoreettisen viitekehyksen viimeinen luku esittelee valmentavaa johtamisotetta käytännössä, jolloin pureudutaan tarkemmin erilaisiin valmentamisen menetelmiin.
Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntävänä tapaustutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin tammikuun 2024 aikana. Aineiston analyysivaihe tehtiin helmikuussa 2024 ja tutkimustulokset esiteltiin haastatteluihin osallistuneille ryhmäpäälliköille maaliskuun 2024 lopussa.
Tutkimustulosten pohjalta pystytiin luomaan ymmärrys siitä, miten tutkimuskohteena olleessa DVV:n henkilöasiakaspalvelua tuottavassa yksikössä valmentava esihenkilötyö käsitetään ja millaisia valmentavan esihenkilötyön keinoja esihenkilöt kaipaavat, jotta mahdollistetaan asiantuntijoiden työn tehokkuuden, suoritusten, osaamisen ja työtyytyväisyyden paraneminen.
Keskeisimmät tutkimustulokset osoittivat, että valmentavan esihenkilötyön määritelmä ei ole DVV:n esihenkilöiden tasolla yhtenäinen, vaan esihenkilöt mieltävät valmentavan esihenkilötyön eri tavoin, jolloin myöskään menetelmät eivät ole yhtenäisiä. Työn tulosten pohjalta pystytiin määrittämään millaisiin kehitystoimenpiteisiin valmentavan esihenkilötyön osalta yksikössä olisi ryhdyttävä ja millaisista menetelmistä olisi jatkokehityksessä hyötyä.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu neljästä eri luvusta, joista ensimmäisessä perehdytään valmentavaan johtamisotteeseen käsitteenä, sen taustoihin ja hyötyihin. Toisessa luvussa käydään lävitse syitä valmentavan johtamisotteen ajankohtaisuudelle ja kolmannessa luvussa perehdytään valmentavan esihenkilön rooleihin ja ominaisuuksiin. Teoreettisen viitekehyksen viimeinen luku esittelee valmentavaa johtamisotetta käytännössä, jolloin pureudutaan tarkemmin erilaisiin valmentamisen menetelmiin.
Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntävänä tapaustutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin tammikuun 2024 aikana. Aineiston analyysivaihe tehtiin helmikuussa 2024 ja tutkimustulokset esiteltiin haastatteluihin osallistuneille ryhmäpäälliköille maaliskuun 2024 lopussa.
Tutkimustulosten pohjalta pystytiin luomaan ymmärrys siitä, miten tutkimuskohteena olleessa DVV:n henkilöasiakaspalvelua tuottavassa yksikössä valmentava esihenkilötyö käsitetään ja millaisia valmentavan esihenkilötyön keinoja esihenkilöt kaipaavat, jotta mahdollistetaan asiantuntijoiden työn tehokkuuden, suoritusten, osaamisen ja työtyytyväisyyden paraneminen.
Keskeisimmät tutkimustulokset osoittivat, että valmentavan esihenkilötyön määritelmä ei ole DVV:n esihenkilöiden tasolla yhtenäinen, vaan esihenkilöt mieltävät valmentavan esihenkilötyön eri tavoin, jolloin myöskään menetelmät eivät ole yhtenäisiä. Työn tulosten pohjalta pystytiin määrittämään millaisiin kehitystoimenpiteisiin valmentavan esihenkilötyön osalta yksikössä olisi ryhdyttävä ja millaisista menetelmistä olisi jatkokehityksessä hyötyä.