Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi osana henkilöstöresurssointia

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin, miten toimeksiantajaorganisaatio tekee henkilöstösuunnittelua, ja miten rekrytointi tukee sitä. Tutkimusaihetta tarkasteltiin sekä konsernihallinnon, että kolmen vastuualueen näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kehitysehdotuksia toimeksiantajaorganisaation henkilöstösuunnitteluun sekä henkilöstösuunnittelua tukevaan laadukkaaseen rekrytointiin.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu henkilöstösuunnittelun, henkilöstöjohtamisen ja rekrytoinnin teoriasta.

Tutkimus suoritettiin laadullisen tapaustutkimusmenetelmän avulla haastattelututkimuksena. Tutkimusaiheeseen perehdyttiin tutustumalla aihetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen sekä toimeksiantajaorganisaation henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin liittyviin sisäisiin ohjeistuksiin ja periaatteisiin. Tutkimusaiheeseen syventymistä jatkettiin konsernihallinnon edustajien avoimilla haastatteluilla. Näiden avulla varmistettiin ja täsmennettiin isoa kuvaa toimeksiantajaorganisaation henkilöstösuunnittelusta ja miten rekrytointi tukee sitä. Avoimien haastatteluiden avulla muodostettiin myös vastuualueiden teemahaastatteluiden runko ja kysymyssarja. Teemahaastatteluissa haastateltiin toimeksiantajaorganisaation vastuualueiden henkilöstösuunnittelusta vastaavia henkilöitä. Haastatteluissa teemoina oli: Miten henkilöstösuunnittelua tehdään tällä hetkellä, miten henkilöstön osaaminen on kartoitettu ja miten organisaation tulevaisuuden osaamistarpeet on tunnistettu.

Tutkimustulosten perusteella toimeksiantajaorganisaatiolla ei ole käytössään yhdenmukaista henkilöstösuunnitteluprosessia. Vastuualueet tekevät henkilöstösuunnittelua itsenäisesti ja jokaiselle vastuualueelle on muotoutunut oma tapa suunnittelun tekemiseen. Henkilöstösuunnittelun tueksi tarvittava tieto on lisäksi vaikeasti saatavilla. Tieto liittyy myös vain määrälliseen henkilöstösuunnitteluun eikä laadullista henkilöstösuunnittelua tukevaa tietoa ole juurikaan saatavilla. Vastuualueet tekevät yksiköissään laadullista henkilöstösuunnittelua (osaamiskartoitus, nykyhetken ja tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittäminen) mutta menettelytavat vaihtelevat vastuualueiden välillä. Osaamiskartoitus- ja osaamistarvetiedon taltiointi ei myöskään tue tiedon analysointia.

Tutkimuksen perusteella muodostetut kehitysehdotukset liittyvät vastuualueiden kokemiin henkilöstösuunnittelun keskeisimpiin haasteisiin; tietoon ja prosessiin. Kehitysehdotusten kantavana ajatuksena on tiedon hyödyntäminen ja toimintatapojen harmonisointi. Kehitysehdotuksissa on pyritty rakentamaan kehityspolkuja, jotta kehitystyöstä saataisiin ensimmäisiä hyötyjä kohtuullisen nopeasti ja maltillisilla kehitysinvestoinneilla.