Kiinteistöjen ylläpidon päästöjen arviointi ja ohjaus
Juujärvi, Vilma (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010875
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja, joilla tilaajan Scope 3 -päästölaskentaa voidaan tarkentaa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään päästölaskennan nykytilanne sekä kohtuullisia keinoja päästölaskennan tarkentamiseksi keräämällä tietoa kiinteistöjen ylläpidon palveluntuottajilta. Työssä pohdittiin myös kannustimia ja mekanismeja, joilla ylläpidon palveluntuottajien osallistumista päästöraportoinnin tarkentamiseen voidaan edistää.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui neljästä aihealueesta. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi ilmastotyön suuntaviivoja sekä toimenpiteitä eri tasoilla. Seuraavassa osassa käsiteltiin yritystason vastuullisuutta sekä päästöraportointia yleisesti. Kolmannessa osiossa keskityttiin rakennetun ympäristön päästöjen merkitykseen, erityisesti käytön aikaisten päästöjen muodostumiseen. Viimeisessä osiossa tarkasteltiin keinoja vähähiilisyyden huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoja. Tutkimusta rajattiin analysoimalla hankintakategorioiden euromääräinen data. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin laadullisen haastattelututkimuksen avulla merkitykselliseksi koettujen ylläpidon palveluntuottajien kanssa. Haastattelututkimukseen osallistui 14 toimijaa.
Johtopäätöksenä todettiin, että haastatteluun osallistuneiden palveluntuottajien päästölaskennan tila sekä tietoisuus kiristyvistä vaatimuksesta on hyvällä tasolla. Tuloksien perusteella voitiin todeta, että päästölaskennan tarkentaminen on toteutettavissa kohtuullisella työllä. Hankinnoissa kannustimina voidaan käyttää rahallisia hyötyjä tai positiivista näkyvyyttä.
Lopuksi teoriaa ja haastattelun tuloksia hyödyntäen luotiin vähähiilisyyttä edistäviä toimenpide-ehdotuksia. Toimenpiteiden merkittävyyttä ja aikataulua havainnollistettiin tiekartan muodossa. Jatkotutkimuksena tunnistettiin tarve yksinkertaisen päästölaskurin luomisesta sekä tässä opinnäytetyössä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannasta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui neljästä aihealueesta. Ensimmäisessä osassa käytiin läpi ilmastotyön suuntaviivoja sekä toimenpiteitä eri tasoilla. Seuraavassa osassa käsiteltiin yritystason vastuullisuutta sekä päästöraportointia yleisesti. Kolmannessa osiossa keskityttiin rakennetun ympäristön päästöjen merkitykseen, erityisesti käytön aikaisten päästöjen muodostumiseen. Viimeisessä osiossa tarkasteltiin keinoja vähähiilisyyden huomioimiseksi julkisissa hankinnoissa.
Tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoja. Tutkimusta rajattiin analysoimalla hankintakategorioiden euromääräinen data. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin laadullisen haastattelututkimuksen avulla merkitykselliseksi koettujen ylläpidon palveluntuottajien kanssa. Haastattelututkimukseen osallistui 14 toimijaa.
Johtopäätöksenä todettiin, että haastatteluun osallistuneiden palveluntuottajien päästölaskennan tila sekä tietoisuus kiristyvistä vaatimuksesta on hyvällä tasolla. Tuloksien perusteella voitiin todeta, että päästölaskennan tarkentaminen on toteutettavissa kohtuullisella työllä. Hankinnoissa kannustimina voidaan käyttää rahallisia hyötyjä tai positiivista näkyvyyttä.
Lopuksi teoriaa ja haastattelun tuloksia hyödyntäen luotiin vähähiilisyyttä edistäviä toimenpide-ehdotuksia. Toimenpiteiden merkittävyyttä ja aikataulua havainnollistettiin tiekartan muodossa. Jatkotutkimuksena tunnistettiin tarve yksinkertaisen päästölaskurin luomisesta sekä tässä opinnäytetyössä esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannasta.