Hoitotyö lastensuojelussa
Leipakka, Lev (2024)
Leipakka, Lev
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010537
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010537
Tiivistelmä
Lapset ja Nuoret, jotka tulevat taloudellisesti heikommassa asemassa olevista perheistä kokevat muita enemmän masentuneisuutta, epäterveellisiä elämäntapoja, kehitykselle haitallista toimintaa, vammoja ja fyysistä kurittamista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisilla hoitotyön keinoilla voitaisiin ennaltaehkäistä nuorten fyysistä ja psyykkistä huonovointisuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto otettiin CINAHL/Proquest -tietokannoista ja manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto on vuosilta 2017–2021 ja se sisältää 6 artikkelia. Analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista näkyy, että vanhempien sosioekonominen status, koulutustaso ja sosiaalinen eristäytyneisyys vaikuttaa negatiivisesti lapseen tai nuoreen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taloudellisesti heikossa asemassa olevia perheitä tulisi tukea taloudellisesti hyvinvointia lisäävällä tavalla. Tähän on jo olemassa tietynlaisia perhetyön malleja ja niitä tulisi kehittää, jotta työn vaikuttavuus lisääntyisi.
Jatkossa Suomessa tulisi tutkia laajemmin lastensuojelun asiakkaita. Tämä lisäisi ymmärrystä millaisin ennaltaehkäisevin keinoin, huonossa asemassa olevia perheitä voitaisiin tukea paremmin. Lastensuojelun asiakkaat tutkimusten kohderyhmänä olisi erittäin tärkeää, koska lastensuojelun asiakkuus syntyy silloin kun perheessä on jo tapahtunut jotain ei toivottua, tämä rajaisi tutkimuksen suoraan ongelmakohtien äärelle. Uutta tutkimusta tehtäessä olisi syytä pohtia voitaisiinko salassa pidettävää tietoa hyödyntää tutkimustarkoituksiin anonymiteetti säilyttäen esim. aggregoimalla.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisilla hoitotyön keinoilla voitaisiin ennaltaehkäistä nuorten fyysistä ja psyykkistä huonovointisuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto otettiin CINAHL/Proquest -tietokannoista ja manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto on vuosilta 2017–2021 ja se sisältää 6 artikkelia. Analyysi toteutettiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tuloksista näkyy, että vanhempien sosioekonominen status, koulutustaso ja sosiaalinen eristäytyneisyys vaikuttaa negatiivisesti lapseen tai nuoreen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taloudellisesti heikossa asemassa olevia perheitä tulisi tukea taloudellisesti hyvinvointia lisäävällä tavalla. Tähän on jo olemassa tietynlaisia perhetyön malleja ja niitä tulisi kehittää, jotta työn vaikuttavuus lisääntyisi.
Jatkossa Suomessa tulisi tutkia laajemmin lastensuojelun asiakkaita. Tämä lisäisi ymmärrystä millaisin ennaltaehkäisevin keinoin, huonossa asemassa olevia perheitä voitaisiin tukea paremmin. Lastensuojelun asiakkaat tutkimusten kohderyhmänä olisi erittäin tärkeää, koska lastensuojelun asiakkuus syntyy silloin kun perheessä on jo tapahtunut jotain ei toivottua, tämä rajaisi tutkimuksen suoraan ongelmakohtien äärelle. Uutta tutkimusta tehtäessä olisi syytä pohtia voitaisiinko salassa pidettävää tietoa hyödyntää tutkimustarkoituksiin anonymiteetti säilyttäen esim. aggregoimalla.