Koronapandemian vaikutukset laulajaopiskelijoiden ajatuksiin laulajan ammatista

Abstract

Opinnäytetyössäni esittelen laulajaopiskelijoiden koronapandemian aikaisia ja jälkeisiä ajatuksia laulajan ammatista, laulajan omanarvontunnosta ja laulajaksi opiskelemisesta. Käsittelen myös sitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut kulttuurialaan.

Opinnäytetyössäni keskeinen aineisto on ryhmähaastattelu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian klassisen laulun maisteriopiskelijoiden kanssa. Ryhmähaastatteluun osallistui kolme laulunopiskelijaa ja haastattelu kesti noin 90 minuuttia.

Haastattelutulosten perusteella ilmeni, että koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti laulajaopiskelijoiden omanarvontuntoon. Haastateltavat kertoivat tuntevansa itsensä taiteilijana merkityksettömäksi. Haastateltavat kokivat myös katkeruutta korona-aikaa kohtaan ja yliopiston pandemian aikaisia järjestelyjä kohtaan. Kulttuurialan todettiin muuttuneen koronapandemian myötä siten, että riskinotto on vähentynyt ja ala entisestään digitalisoitunut. Korona-aika oli vaikuttanut myös siihen, että alanvaihto oli käynyt laulajaopiskelijoiden mielessä. Korona-aika oli vaikuttanut negatiivisesti haastateltavien henkiseen hyvinvointiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esiin laulajien ajatuksia itsestään taiteilijoina sekä kulttuuri- ja taidealan tilannetta pandemian jälkeen. Toivon opinnäytetyöni saavan aikaan muutosta ja ymmärrystä siitä, että kulttuuri- ja taideala on vasta toipumassa pandemiakriisistä.