Kiinteistörekisterin pitäjän päätökset ja niiden kehittäminen
Hirvi, Aleksi (2024)
Hirvi, Aleksi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010857
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin kiinteistörekisteriä pitävien kuntien rekisterinpidon ja rekisterin pitäjän päätösten nykytilaa ja kehittämistarvetta. Työssä selvitettiin myös rekisteriä pitävien kuntien ja Maanmittauslaitoksen päätösten määrää ja niiden tyyppejä, ja arvioitiin näiden kehittämisen ja yleistämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia kuntien resurssit huomioon ottaen.
Insinöörityön teoriaosassa perehdyttiin ensin Suomen kiinteistöjärjestelmän rakenteeseen ja sen osien sisältöön, minkä jälkeen tutustuttiin rekisterinpitoa tuottaviin ja ylläpitäviin tahoihin sekä rekisterinpidon tukitoimintoihin. Teoriaosassa esiteltiin myös kiinteistörekisterin pitäjän päätösten tyypit ja päätösten määriä.
Työn tutkimusosassa kiinteistörekisteriä pitävien kuntien rekisterinpidon ja resurssien tilaa selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kuntakohtaisesti rekisterinpitäjän päätösten parissa työskenteleville henkilöille.
Kyselyyn saadut vastaukset sekä keskustelut osoittivat, että kunnissa toivotaan kehittämistä päätöksin tehtäviin rasite- ja lohkomisasioihin, mutta päätösten kehittämisen tuomaan mahdolliseen resurssihelpotukseen suhtauduttiin vaihtelevin mielipitein. Kuntien työvoiman ikääntymisen koettiin olevan vakava ongelma, jota ei voida korjata pelkästään resursseja lisäämällä tai toimintatapoja kehittämällä, joten samalla vaaditaan myös maanmittausalan houkuttelevuuden lisäämistä ja koulutukseen panostamista. Keskusteluista havaittiin lainsäädännön kehittämistarve myös muun muassa kiinteistöinsinöörin pätevyysvaatimusten osalta, sillä etenkin kasvukeskuksista kaukana olevilla kunnilla ei ole pätevyyttä omaavaa henkilöä, eikä sellaista ole välttämättä edes lähikunnissa.
Insinöörityön teoriaosassa perehdyttiin ensin Suomen kiinteistöjärjestelmän rakenteeseen ja sen osien sisältöön, minkä jälkeen tutustuttiin rekisterinpitoa tuottaviin ja ylläpitäviin tahoihin sekä rekisterinpidon tukitoimintoihin. Teoriaosassa esiteltiin myös kiinteistörekisterin pitäjän päätösten tyypit ja päätösten määriä.
Työn tutkimusosassa kiinteistörekisteriä pitävien kuntien rekisterinpidon ja resurssien tilaa selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kuntakohtaisesti rekisterinpitäjän päätösten parissa työskenteleville henkilöille.
Kyselyyn saadut vastaukset sekä keskustelut osoittivat, että kunnissa toivotaan kehittämistä päätöksin tehtäviin rasite- ja lohkomisasioihin, mutta päätösten kehittämisen tuomaan mahdolliseen resurssihelpotukseen suhtauduttiin vaihtelevin mielipitein. Kuntien työvoiman ikääntymisen koettiin olevan vakava ongelma, jota ei voida korjata pelkästään resursseja lisäämällä tai toimintatapoja kehittämällä, joten samalla vaaditaan myös maanmittausalan houkuttelevuuden lisäämistä ja koulutukseen panostamista. Keskusteluista havaittiin lainsäädännön kehittämistarve myös muun muassa kiinteistöinsinöörin pätevyysvaatimusten osalta, sillä etenkin kasvukeskuksista kaukana olevilla kunnilla ei ole pätevyyttä omaavaa henkilöä, eikä sellaista ole välttämättä edes lähikunnissa.