Kohti palautetietoista työskentelyä: FIT-menetelmän jalkauttamisprosessin ensivaiheet
Hanhisalo, Matleena (2024)
Hanhisalo, Matleena
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210952
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella palautetietoisen työskentelyn sekä FIT-kokonaisuuden jalkauttamista Helsingin kaupungin lastensuojelun tehostettuun perhetyöhön. Opinnäytetyö sijoittuu jalkauttamisen ensivaiheisiin. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä FIT-kokonaisuus tuo asiakastyön prosessiin ja miten jalkauttamisen alkuvaiheessa FIT- kokonaisuudesta keskustellaan asiakkaiden kanssa. Kyselyaineistojen perusteella tuotetaan tietoa myös, siitä mikä jalkauttamisprosessissa tähän asti on ollut toimivaa tai mitä voisi olla hyvä ottaa huomioon seuraavan implementoinnin alkuvaiheessa lastensuojelun palveluissa.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineistoa on kerätty sähköisellä e-lomake- kyselyllä. Lisäksi aineistona on NoMAD-kyselyn tulokset, jotka on saatu käyttöön FIT-kokonaisuuden jalkauttamista toteuttavan Kestävän Kasvun- hankkeelta. Molemmissa kyselyissä oli sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tuloksia on esitetty sekä sanallisesti kuvaillen, että taulukoiden kautta. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että palautetietoinen menetelmä on työotteena tunnustettu ja soveltuu lastensuojelun tehostettuun perhetyöhön tietyin edellytyksin. FIT-kokonaisuuden jalkauttaminen on koettu pääosin hyvänä. Menetelmän käyttö työskennellessä asiakasperheiden kanssa on kuitenkin haastava ja työn sujuvuutta ajoittain vaikeuttavaa. Työssä tarvittavaa tukea on saatavilla FIT-kokonaisuuden käyttöön ja jalkauttamisprosessin nähdään olevan alussa. Toistaiseksi ei kuitenkaan vielä nähdä hyötyä, jota menetelmän käytöstä on luvattu. Itse palautetietoinen hoito ei ole uusi asia, vaan työote, jota käytetään tehostetussa perhetyössä. Uutta on systemaattinen palautteen kirjaaminen järjestelmään, josta toivotaan saatavan lopulta tietoa työn laadusta ja vaikuttavuudesta.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä on se, että tehostetussa perhetyössä on kyvykkyyttä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja, menetelmiä ja kokonaisuuksia. FIT-kokonaisuus tuo asiakastyönprosessiin jalkauttamisen alkuvaiheessa haasteita, joita ovat esimerkiksi uuden järjestelmän haltuunotto ja palautteen keruu järjestelmään asiakastapaamisilla. Työntekijät ovat merkittävässä asemassa siinä, kuinka muutoksista työtavoissa keskustellaan asiakasperheiden kanssa ja tähän tarvittava tuki on tärkeää jalkauttamisprosessin ensivaiheista lähtien.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineistoa on kerätty sähköisellä e-lomake- kyselyllä. Lisäksi aineistona on NoMAD-kyselyn tulokset, jotka on saatu käyttöön FIT-kokonaisuuden jalkauttamista toteuttavan Kestävän Kasvun- hankkeelta. Molemmissa kyselyissä oli sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Tuloksia on esitetty sekä sanallisesti kuvaillen, että taulukoiden kautta. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että palautetietoinen menetelmä on työotteena tunnustettu ja soveltuu lastensuojelun tehostettuun perhetyöhön tietyin edellytyksin. FIT-kokonaisuuden jalkauttaminen on koettu pääosin hyvänä. Menetelmän käyttö työskennellessä asiakasperheiden kanssa on kuitenkin haastava ja työn sujuvuutta ajoittain vaikeuttavaa. Työssä tarvittavaa tukea on saatavilla FIT-kokonaisuuden käyttöön ja jalkauttamisprosessin nähdään olevan alussa. Toistaiseksi ei kuitenkaan vielä nähdä hyötyä, jota menetelmän käytöstä on luvattu. Itse palautetietoinen hoito ei ole uusi asia, vaan työote, jota käytetään tehostetussa perhetyössä. Uutta on systemaattinen palautteen kirjaaminen järjestelmään, josta toivotaan saatavan lopulta tietoa työn laadusta ja vaikuttavuudesta.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä on se, että tehostetussa perhetyössä on kyvykkyyttä ottaa käyttöön uusia toimintatapoja, menetelmiä ja kokonaisuuksia. FIT-kokonaisuus tuo asiakastyönprosessiin jalkauttamisen alkuvaiheessa haasteita, joita ovat esimerkiksi uuden järjestelmän haltuunotto ja palautteen keruu järjestelmään asiakastapaamisilla. Työntekijät ovat merkittävässä asemassa siinä, kuinka muutoksista työtavoissa keskustellaan asiakasperheiden kanssa ja tähän tarvittava tuki on tärkeää jalkauttamisprosessin ensivaiheista lähtien.