Occupational Safety from a Conservator’s Point of View : risk Analysis for the Estonian Maritime Museum: Case Lootsi Wreck
Areva, Viivi (2024)
Areva, Viivi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210958
Tiivistelmä
Viron merimuseolla on käynnissä keskiaikaisen hylyn konservointihanke. Vuoden 2023 aikana puumateriaalissa havaittiin runsaasti biologista kasvustoa, mikä sai työntekijät pohtimaan työturvallisuuskysymyksiä laajemmin. Alun perin opinnäytetyöni tarkoituksena oli pyrkiä tunnistamaan näitä kasvustoja ja selvittää niiden mahdollisesti aiheuttamia terveysriskejä. Ammattilaisia konsultoituani ymmärsin, ettei kasvustojen tunnistamista kannata yrittää mahduttaa opinnäytetyön raameihin. Kasvustojen runsaus antaa myös jo itsessään vihjeitä todennäköisistä terveysriskeistä. Lopulta opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa laajempi riskikartoitus Viron merimuseolle tarkastellen fyysisiä, kemiallisia, biologisia, ergonomisia ja psykososiaalisia riskitekijöitä työssä.
Opinnäytetyö tarkastelee työturvallisuuskysymyksiä lakien ja asetusten, MUHA-hankkeen turvallisemman työskentelyn periaatteiden ja Työsuojeluhallinnon riskikartoitusdokumenttien sekä Robert Wallerin riskianalyysimetodin kautta. Opinnäytteen loppuun on koottu taulukoksi riskianalyysi merkittävimmistä riskitekijöistä Lootsi-hylyssä ja konservointihallissa työskentelyyn liittyen.
Lähtökohtaisesti on suositeltavaa, että työturvallisuusriskit poistetaan välittömästi. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten työnantajien ja työntekijöiden on löydettävä keinoja riskien vähentämiseen. Muun muassa haitallisten aineiden korvaamiseen turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja altistuksen minimoimiseen tulee pyrkiä. Henkilönsuojainten käyttöä on pidettävänä vasta viimeisenä vaihtoehtona silloin, kun riskejä ei voida muutoin vähentää. Työturvallisuus on sekä museoinstituutioiden että kaikkien museoalan työntekijöiden etu, ja yhteistyöllä voidaan luoda turvallisempia työympäristöjä meille kaikille. Vaikka konservaattoreilla on usein opintojen jälkeen hallussaan laaja materiaalituntemus ja ymmärrys kemikaalien käyttöön sisältyvistä vaaroista, olisi työturvallisuusasioiden sisällyttäminen museoalan koulutuksiin suositeltavaa. Opinnäytetyön tavoitteena on ylläpitää ja herätellä lisää MUHA-hankkeen arvostettavasti käynnistämää keskustelua työturvallisuusasioihin liittyen museoalalla.
Opinnäytetyö tarkastelee työturvallisuuskysymyksiä lakien ja asetusten, MUHA-hankkeen turvallisemman työskentelyn periaatteiden ja Työsuojeluhallinnon riskikartoitusdokumenttien sekä Robert Wallerin riskianalyysimetodin kautta. Opinnäytteen loppuun on koottu taulukoksi riskianalyysi merkittävimmistä riskitekijöistä Lootsi-hylyssä ja konservointihallissa työskentelyyn liittyen.
Lähtökohtaisesti on suositeltavaa, että työturvallisuusriskit poistetaan välittömästi. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, joten työnantajien ja työntekijöiden on löydettävä keinoja riskien vähentämiseen. Muun muassa haitallisten aineiden korvaamiseen turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja altistuksen minimoimiseen tulee pyrkiä. Henkilönsuojainten käyttöä on pidettävänä vasta viimeisenä vaihtoehtona silloin, kun riskejä ei voida muutoin vähentää. Työturvallisuus on sekä museoinstituutioiden että kaikkien museoalan työntekijöiden etu, ja yhteistyöllä voidaan luoda turvallisempia työympäristöjä meille kaikille. Vaikka konservaattoreilla on usein opintojen jälkeen hallussaan laaja materiaalituntemus ja ymmärrys kemikaalien käyttöön sisältyvistä vaaroista, olisi työturvallisuusasioiden sisällyttäminen museoalan koulutuksiin suositeltavaa. Opinnäytetyön tavoitteena on ylläpitää ja herätellä lisää MUHA-hankkeen arvostettavasti käynnistämää keskustelua työturvallisuusasioihin liittyen museoalalla.