Kaliumin ja natriumin määritysten verifiointi Indiko Plus-analysaattorille
Kaitila, Pauli (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051210988
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kaliumin ja natriumin määritysten verifiointi Metropolia am mattikorkeakoulun Indiko Plus-analysaattorille. Tavoitteina oli selvittää tuottaako analysaattori luotettavia tuloksia, ovatko ne toistettavissa, sekä avata hiukan itse verifiointiprosessia.
Kaliumin ja natriumin määrityksiä käytetään yleisesti neste-, elektrolyytti- ja happo-emästasapainon ja niiden häiriöiden seurantaan. Näihin mahdollisesti liittyviä tiloja ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ja munuaisten vajaatoiminta.
Kliinisen laboratorion menetelmät täytyy varmentaa käyttötarkoituksiinsa sopiviksi ensin validoinnilla, jolla todennetaan menetelmän antavan luotettavia tuloksia, sekä myöhemmin loppukäyttäjän suorittamalla verifioinnilla, jolla varmennetaan, pystytäänkö samalla mene telmällä täyttämään validoinnin asettamat vaatimukset, eli saamaan käytännössä saman laatuisia sekä toistettavia tuloksia.
Verifiointiin tulostason vertailua varten oli oppilaitokselle saatu potilasnäytteitä referenssilaboratoriosta, jossa ne oli kerätty ja analysoitu samaa menetelmää käyttäen. Ne mitattiin oppilaitoksella uudestaan ja tuloksia verrattiin aiempiin. Tulosten toistettavuutta, eli tarkkuutta mitattiin tunnetun pitoisuuden omaavilla näytesarjoilla.
Näytteet analysoitiin ja tulokset käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella analysaattori soveltuu hyvin opetuskäyttöön, mutta mahdollisia potilas-/asiakasnäytteitä voisi harkita potilasnäytevertailun suorittamista uudestaan.
Kaliumin ja natriumin määrityksiä käytetään yleisesti neste-, elektrolyytti- ja happo-emästasapainon ja niiden häiriöiden seurantaan. Näihin mahdollisesti liittyviä tiloja ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit ja munuaisten vajaatoiminta.
Kliinisen laboratorion menetelmät täytyy varmentaa käyttötarkoituksiinsa sopiviksi ensin validoinnilla, jolla todennetaan menetelmän antavan luotettavia tuloksia, sekä myöhemmin loppukäyttäjän suorittamalla verifioinnilla, jolla varmennetaan, pystytäänkö samalla mene telmällä täyttämään validoinnin asettamat vaatimukset, eli saamaan käytännössä saman laatuisia sekä toistettavia tuloksia.
Verifiointiin tulostason vertailua varten oli oppilaitokselle saatu potilasnäytteitä referenssilaboratoriosta, jossa ne oli kerätty ja analysoitu samaa menetelmää käyttäen. Ne mitattiin oppilaitoksella uudestaan ja tuloksia verrattiin aiempiin. Tulosten toistettavuutta, eli tarkkuutta mitattiin tunnetun pitoisuuden omaavilla näytesarjoilla.
Näytteet analysoitiin ja tulokset käsiteltiin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella analysaattori soveltuu hyvin opetuskäyttöön, mutta mahdollisia potilas-/asiakasnäytteitä voisi harkita potilasnäytevertailun suorittamista uudestaan.