Lapsen toiminnan aloittamisen tukeminen musiikin keinoin : toimintaterapeuttien kokemuksia
Spratte, Sarah; Toroskainen, Anni (2024)
Spratte, Sarah
Toroskainen, Anni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311125
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä lasten kanssa työskentelevien toimintaterapeuttien kokemuksia ja havaintoja toiminnan aloittamisen tukemisesta musiikin avulla. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä musiikin vaikutuksesta lapsen toiminnan aloittamiseen, sekä esittää keinoja, joilla musiikkia voidaan hyödyntää lapsen toiminnan aloittamisen tukemiseksi toimintaterapiassa.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä toimintaterapeuttia, jotka ovat käyttäneet musiikkia työssään lasten kanssa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina etäyhteyden välityksellä. Haastattelurungon teoreettisena viitekehyksenä toimi inhimillisen toiminnan malli (MOHO), sekä musiikkiterapian ja muiden alojen tutkimuksia.
Tulokset osoittavat, että musiikin avulla on voitu vahvistaa toimintaterapeutin ja asiakkaan välistä yhteyttä, mikä on tukenut toiminnan aloittamista. Lisäksi musiikin avulla on voitu säädellä lapsen vireystilaa tiettyyn toimintaan sopivaksi. Lasta voitiin myös motivoida aloittamaan toimintaa, kun hän koki musiikin mieleisenä. Musiikilla tuotiin myös esille terapiakerran ja toiminnan struktuuria etenkin, kun kielellinen kommunikaatio ei toteutunut. Musiikkia käytettiin usein yhdistettynä muihin terapeuttisiin menetelmiin toiminnan aloittamisen tukemiseksi.
Tulosten mukaan musiikki voi olla hyödyllinen väline lapsen toiminnan aloittamisen tukemiseen toimintaterapiassa. Taito aloittaa toimintaa tukee lapsen osallistumista eri toimintakokonaisuuksiin ja siten tämän kokonaisvaltaista kehitystä. Musiikin käyttö toimintaterapiassa edellyttää ammatillista harkintaa sekä asiakkaan tuntemista. Aihetta olisi syytä tutkia lisää, sillä tieto musiikin hyödyistä ja käyttömahdollisuuksista toimintaterapiassa saattaa madaltaa kynnystä sen käyttöön.
Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä toimintaterapeuttia, jotka ovat käyttäneet musiikkia työssään lasten kanssa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina etäyhteyden välityksellä. Haastattelurungon teoreettisena viitekehyksenä toimi inhimillisen toiminnan malli (MOHO), sekä musiikkiterapian ja muiden alojen tutkimuksia.
Tulokset osoittavat, että musiikin avulla on voitu vahvistaa toimintaterapeutin ja asiakkaan välistä yhteyttä, mikä on tukenut toiminnan aloittamista. Lisäksi musiikin avulla on voitu säädellä lapsen vireystilaa tiettyyn toimintaan sopivaksi. Lasta voitiin myös motivoida aloittamaan toimintaa, kun hän koki musiikin mieleisenä. Musiikilla tuotiin myös esille terapiakerran ja toiminnan struktuuria etenkin, kun kielellinen kommunikaatio ei toteutunut. Musiikkia käytettiin usein yhdistettynä muihin terapeuttisiin menetelmiin toiminnan aloittamisen tukemiseksi.
Tulosten mukaan musiikki voi olla hyödyllinen väline lapsen toiminnan aloittamisen tukemiseen toimintaterapiassa. Taito aloittaa toimintaa tukee lapsen osallistumista eri toimintakokonaisuuksiin ja siten tämän kokonaisvaltaista kehitystä. Musiikin käyttö toimintaterapiassa edellyttää ammatillista harkintaa sekä asiakkaan tuntemista. Aihetta olisi syytä tutkia lisää, sillä tieto musiikin hyödyistä ja käyttömahdollisuuksista toimintaterapiassa saattaa madaltaa kynnystä sen käyttöön.