Sijaishuoltopaikkaa etsimässä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kuvataan lastensuojelutyön kehittämistoimintaa, joka on osa laajempaa laitoshoidon asiakasohjauksen kehittämistä. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Kehittämistoiminnan tarve nousi esiin sijaishuoltopaikan muutospäätöksistä, joita on tilastotiedon mukaan tehty määrällisesti paljon Vantaan alueella.

Opinnäytetyössä kehittämisen kohteena on asiakasohjausprosessin vaihe, jossa sosiaalityöntekijälle välitetään huostaanoton valmistelun yhteydessä tietoa lapsen tarpeita vastaavan sijaishuoltopaikan löytämiseksi. Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena on tehdä näkyväksi arviointityössä muodostetun tiedon sekä lapsen oman näkemyksen merkitys sijaishuoltopaikan valinnassa. Lapsen kiireellisen sijoituksen ajaksi nimetyillä omaohjaajilla nähdään olevan myös tärkeä rooli tässä prosessissa.

Kehittämistyöskentelyä varten muodostettiin suunnittelutyöryhmä, joka tarkasteli kiireellisen sijoituksen aikaisesta työskentelystä koostettua kirjallista yhteenvetoa. Olemassa olevaan yhteenvetopohjaan tehtiin arviointityötä ohjaavia lisäyksiä, joiden nähtiin olevan merkittäviä kehittämistyön tavoitteen kannalta. Opinnäytetyössä kuvataan näitä yhteenvetodokumenttiin lisättyjä teemoja, jotka ovat kehittämistyön tapaamisilla käytyjen keskustelujen perusteella erityisen tärkeitä ajatellen sopivan sijaishuoltopaikan löytymistä. Teemoja peilataan opinnäytetyön teoreettiseen tietopohjaan, joka käsittelee muun muassa lasten ja nuorten kokemuksia sijaishuollosta sekä tutkimuksia koskien sijaishuoltopaikan muutoksia. Aiempien tutkimusten perusteella lapset ja nuoret pitävät laadukkaan sijaishuollon kriteerinä jatkuvuutta ja turvallisuutta, ja muilla samaan sijaishuoltopaikkaan sijoitetuilla lapsilla on vaikutusta koettuun turvallisuuteen.

Lisäksi opinnäytetyön laadullinen aineisto koostuu kehittämistyön vaiheiden sekä uudistetun yhteenvetopohjan käyttöönoton pilotoinnin kuvaamisesta. Lastensuojelun työntekijöiltä kerättiin palautetta pilotoinnista sähköisen kyselylomakkeen avulla. Työntekijöiltä on kysytty myös heidän näkemyksiään siitä, millaisia asioita olisi hyvä tulevaisuudessa lastensuojelutyössä kehittää.

Saadun palautteen perusteella voidaan todeta, että kehittämistoiminnalla on ollut positiivisia vaikutuksia käytännön työhön. Pilotoinnin myötä sijoitettujen lasten omaohjaajat osallistuivat aktiivisesti laitoshoidon asiakasohjauksiin. Yhteenvetopohjaan tehdyt lisäykset koettiin pääsääntöisesti onnistuneina ja lapsen oma mielipide sekä ajatukset tulivat palautteen mukaan siinä esille. Pilotoinnin haasteeksi osoittautui kehittämistä koskevan tiedon kulku. Yhteenvetodokumentin rakenteeseen toivottiin myös lisää selkeyttä.