Potilastietojärjestelmien käytettävyyden erityispiirteet ja haasteet : kartoittava kirjallisuuskatsaus

Abstract

Terveydenhuollon resurssipulan ennustetaan pahenevan tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy. Yhdeksi keinoksi terveydenhuollon resurssipulan helpottamiseksi on suunniteltu digitalisaation myötä tapahtuvaa toiminnan tehostumista. Potilastietojärjestelmien käytettävyyteen liittyvät ongelmat hidastavat kuitenkin järjestelmien käyttämistä ja aiheuttavat käyttäjille stressiä, eikä järjestelmien koko potentiaalia olla saatu hyödynnettyä toivotussa määrin.

Tämän kartoittavana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää potilastietojärjestelmien erityispiirteitä, jotka aiheuttavat käytettävyysongelmia, sekä hahmottaa, mitkä keinot ja menetelmät ovat toimineet parhaiten käytettävyyden parantamiseksi.

Kartoittava kirjallisuuskatsaus toteutettiin hakemalla viidestä tietokannasta (MetCat Finna, CINAHL, PubMed, Proquest ja ACM) tutkimusartikkeleita sekä toteuttamalla osa manuaalisesta aineistonhausta ja harmaan aineiston haku Google Scholar-hakukoneen avulla. Hakutulosten kokonaismäärä oli 348 tutkimusartikkelia, joista opinnäyteyöhön aineistoksi valittiin ennalta määriteltyjen sisäänottokriteereiden perusteella 11 artikkelia ja yksi väitöskirja.

Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla, ja sen perusteella muodostettiin kolme yhdistävää luokkaa, jotka kuvasivat potilastietojärjestelmien erityispiirteitä. Yhdistävät luokat olivat ”sidosryhmien yhteinen omistajuus”, ”ulkopuolinen omistajuus” ja ”järjestelmän kehittäjän omistajuus”. Käytettävyyden kehittämisen keinoille muodostui neljä yhdistävää luokkaa ”kehittäjille keskeiset painopistealueet”, ”prosessin kehitys”, ” sidosryhmien yhteistyö” ja ”osaaminen ja tutkimus”.

Keskeisimpänä löydöksinä potilastietojärjestelmien käytettävyyteen vaikuttavista erityispiirteistä oli, että järjestelmän täytyy palvella todella monenlaisia ammattiryhmiä, käyttötilanteita ja organisaatioita. Lisäksi potilastietojärjestelmä on hyvin informaatiointensiivinen, eli siinä liikkuu paljon informaatiota, josta vain tarvittavat osat tulisi esittää oikeassa kohdassa työnkulkua.

Prosessitasolla käytettävyyden parantamisen keskeisimmäksi keinoksi nousi käyttäjälähtöisen suunnittelun lisääminen. Itse järjestelmän suunnittelussa tulisi keskittyä informaation kulkuun, käyttöjärjestelmän yksinkertaistamiseen ja järjestelmän suurempaan kustomointiin käyttäjä- ja toimenpidekohtaisesti.