Korjaus- ja viimeistelytöiden hallintamenetelmät luovutusvaiheessa
Törmänen, Nikolai (2024)
Törmänen, Nikolai
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311253
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli tunnistaa hukkaa ja hyviä käytäntöjä korjaus- ja viimeistelytöistä, minkä avulla voitiin parantaa virtaustehokkuutta ja kehittää prosessikuvaus kanban-taulun käyttöönottoon. Insinöörityö tehtiin pääsääntöisesti virtaustehokkuuden näkökulmasta, jossa teoriaosuus käsitteli virtaustehokkuutta ja sitä heikentäviä tekijöitä. Haastatteluissa taas pyrittiin tunnistamaan virtaustehokkuutta heikentäviä asioita, ja kanban-taulun käyttöönoton prosessikuvauksessa pyrittiin parantamaan tätä virtaustehokkuutta.
Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka aineisto saatiin haastatteluiden ja testauskäytön kautta. Insinöörityön haastatteluihin osallistui kolme eri työmaapäällikköä ja haastattelut suoritettiin etäyhteydellä. Testauskäytössä prosessikuvauksen luonnos esitettiin työpajan omaisesti, ja siitä saadun palautteen kautta kanban-taulun käyttöönoton prosessikuvausta parannettiin.
Insinöörityön pohjalta selvisi, että korjaus- ja viimeistelytöissä ilmenee erilaisia hukkia ja yleisiä hyviä käytäntöjä. Niiden pohjalta saatiin tehtyä tarkennuksia prosessikuvaukseen. Testauskäytössä taas saatiin palautetta kanban-taulun haasteista ja mahdollisuuksista, jotka otettiin huomioon lopullisen prosessikuvauksen luomisessa.
Kanban-taulun osalta merkittävin jatkokehityksen kohde olisi sen laajempi vaiheittainen kokeileminen. Myös kanban-taulun soveltaminen ja kokeilu muihin rakentamisen vaiheisiin toisi merkittävästi lisää tietoa sen soveltuvuudesta työmaalle. Kanban vaatii myös jatkuvaa kehittymistä, joten sen tarkempi muovautuminen jää yrityksen sisäiseksi kehityskohteeksi.
Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jonka aineisto saatiin haastatteluiden ja testauskäytön kautta. Insinöörityön haastatteluihin osallistui kolme eri työmaapäällikköä ja haastattelut suoritettiin etäyhteydellä. Testauskäytössä prosessikuvauksen luonnos esitettiin työpajan omaisesti, ja siitä saadun palautteen kautta kanban-taulun käyttöönoton prosessikuvausta parannettiin.
Insinöörityön pohjalta selvisi, että korjaus- ja viimeistelytöissä ilmenee erilaisia hukkia ja yleisiä hyviä käytäntöjä. Niiden pohjalta saatiin tehtyä tarkennuksia prosessikuvaukseen. Testauskäytössä taas saatiin palautetta kanban-taulun haasteista ja mahdollisuuksista, jotka otettiin huomioon lopullisen prosessikuvauksen luomisessa.
Kanban-taulun osalta merkittävin jatkokehityksen kohde olisi sen laajempi vaiheittainen kokeileminen. Myös kanban-taulun soveltaminen ja kokeilu muihin rakentamisen vaiheisiin toisi merkittävästi lisää tietoa sen soveltuvuudesta työmaalle. Kanban vaatii myös jatkuvaa kehittymistä, joten sen tarkempi muovautuminen jää yrityksen sisäiseksi kehityskohteeksi.