Perheyleisötyön johtaminen : Ateneum-kokemus 0–3-vuotiaan kanssa
Jalkanen, Mari (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010613
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010613
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee 0–3-vuotiaiden lasten ja perheiden museokokemusta johtamisen ja tuottamisen näkökulmasta. Työn tilaaja on Ateneumin taidemuseo, joka on osa Kansallisgalleriaa. Opinnäytteen tarkoitus on tuottaa tilaajalle käyttökelpoista tietoa kyseisestä ilmiöstä palvelujen kehittämistä varten.
Opinnäytteen tietopohja koostuu museoalaa ja yleisötyötä käsittelevästä osuudesta, kehityspsykologisesta tiedosta sekä palvelujen tuottamiseen ja johtamisen teemoista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla 0–3-vuotiaiden lasten vanhempia. Vanhempien haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jonka aiheena oli lapsiperheiden arki ja tarpeet sekä käsitykset Ateneumin taidemuseosta pienten lasten kohteena. Toinen perheiltä kerätty aineisto syntyi haastattelemalla vanhempia heti Ateneumin vierailun jälkeen. Aineistoa kerättiin myös ryhmätyömenetelmin työpajassa, jota varten koottiin sisäinen fokusryhmä Ateneumin henkilökunnasta. Aineisto täydentyi yleisötyön ammattilaisten haastatteluilla, joiden keskeisenä teemana oli onnistumiset palvelujen tuottamisessa kohderyhmälle.
Opinnäytetyön perusteella taidemuseo näyttäytyy perheille merkityksellisenä paikkana, joka tarjoaa paitsi virkistystä myös oppimisen mahdollisuuksia. Ateneumin taidemuseon henkilökunnalla on jo paljon tietoa kohderyhmästä sekä tahtoa kehittää palveluja edelleen. Sekä vanhemmat että henkilökunta kuvasivat myös ristiriitoja, joita syntyy lasten tarpeiden ja toimeliaisuuden sekä taidemuseon konventioiden kohtaamisessa.
Opinnäytetyössä esitetyt havainnot valottavat taidemuseon merkitystä perheiden arjessa sekä tarjoavat tietoa palvelujen johtamiseen ja tuottamiseen. Yhteistyössä vanhempien, lasten ja henkilökunnan kanssa varmistetaan onnistunut Ateneum-kokemus 0–3-vuotiaan kanssa.
Opinnäytteen tietopohja koostuu museoalaa ja yleisötyötä käsittelevästä osuudesta, kehityspsykologisesta tiedosta sekä palvelujen tuottamiseen ja johtamisen teemoista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla 0–3-vuotiaiden lasten vanhempia. Vanhempien haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jonka aiheena oli lapsiperheiden arki ja tarpeet sekä käsitykset Ateneumin taidemuseosta pienten lasten kohteena. Toinen perheiltä kerätty aineisto syntyi haastattelemalla vanhempia heti Ateneumin vierailun jälkeen. Aineistoa kerättiin myös ryhmätyömenetelmin työpajassa, jota varten koottiin sisäinen fokusryhmä Ateneumin henkilökunnasta. Aineisto täydentyi yleisötyön ammattilaisten haastatteluilla, joiden keskeisenä teemana oli onnistumiset palvelujen tuottamisessa kohderyhmälle.
Opinnäytetyön perusteella taidemuseo näyttäytyy perheille merkityksellisenä paikkana, joka tarjoaa paitsi virkistystä myös oppimisen mahdollisuuksia. Ateneumin taidemuseon henkilökunnalla on jo paljon tietoa kohderyhmästä sekä tahtoa kehittää palveluja edelleen. Sekä vanhemmat että henkilökunta kuvasivat myös ristiriitoja, joita syntyy lasten tarpeiden ja toimeliaisuuden sekä taidemuseon konventioiden kohtaamisessa.
Opinnäytetyössä esitetyt havainnot valottavat taidemuseon merkitystä perheiden arjessa sekä tarjoavat tietoa palvelujen johtamiseen ja tuottamiseen. Yhteistyössä vanhempien, lasten ja henkilökunnan kanssa varmistetaan onnistunut Ateneum-kokemus 0–3-vuotiaan kanssa.