Strategiatyön kehittäminen IT-palvelualan asiantuntijayrityksessä

Abstract

Viime aikoina organisaatioiden strategiatyön tutkimuksessa on painotettu pitkän aikavälin staattisen suunnitelmallisuuden sijaan ketteryyttä, dynaamisuutta ja riittävää avoimuutta. Perusteena on mainittu liiketoimintaympäristön olosuhteiden muuttuminen aiempaa epävarmemmiksi, epävakaammiksi ja monimutkaisemmiksi. Tätä teoriaa on pandemian, sodan ja kohonneen inflaation myötä eletty todeksi viimeiset neljä vuotta, eikä tilanne tule muuttumaan, vaikka kyseisistä ikävistä tapahtumista toivottavasti pian päästäisikin eroon, sillä digitalisaation avulla aidosti globaaliksi muuttunut yritysten välinen riippuvuussuhdeverkosto luo kiihtyvällä tahdilla uusia uhkia ja mahdollisuuksia, joihin organisaatioiden tulee varautua.

Tässä työssä tutkittiin toimeksiantona suomalaiselle IT-palvelualan asiantuntijayritykselle, miten yrityksen tulisi kehittää strategiatyötään, jotta se jatkossa pystyisi vastaamaan moniulotteisten ja jatkuvasti muuttuvien olosuhteiden luomiin vaatimuksiin. Opinnäytetyön rakenne seurasi oivalluttavaa vetoketjuamallia, jossa teoriaa ja empiriaa käsiteltiin rinnakkain.

Nykyaikaisessa tutkimuskirjallisuudessa strategiatyö jaetaan yleisesti kolmeen limittäiseen ja iteratiiviseen vaiheeseen: analyysi, valinnat ja toimeenpano. Analyysiä varten organisaation täytyy jatkuvasti aistia ja havainnoida ympäristöään ja itseään. Havainnoinnista syntyneitä signaaleja tulee analysoida ja tehdä sen pohjalta strategisia valintoja eri vaihtoehtojen välillä. Lisäksi tehdyt valinnat pitää pystyä dokumentoimaan, viestimään ja viemään käytäntöön. Vasta sen jälkeen strategiatyö on kokonaista ja oikeasti toimivaa.

Työn empiirisessä osassa haastateltiin toimeksiantajayrityksen strategiatyössä mukana olevia avainhenkilöitä, minkä kautta syntyi näkemys siitä, millä tavalla kyseisessä yrityksessä on aiemmin tehty strategiatyötä ja mihin asioihin strategiatyön kehittämisessä tulisi etenkin keskittyä. Haastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa 2024.

Haastattelututkimuksen tuloksissa korostui, että vaikka strategiatyön tulee olla ketterää ja dynaamista, niin sen tulee samaan aikaa olla myös systemaattista. Tämä voidaan saavuttaa hyvin määritellyllä strategiatyön prosessilla. Pitää myös tiedostaa, että strategiatyön avoimuus ei tarkoita sitä, että koko prosessi olisi jatkuvasti täysin avoin kaikille työntekijöille. Osallistamista tulee tehdä tarkoituksenmukaisesti ja eri tavoin strategiatyön eri vaiheissa.

Empiirisen aineiston, teoreettisen viitekehyksen ja tekijän oman pohdinnan yhdistelmänä syntyi kattava valikoima työkaluja, menetelmiä ja viitekehyksiä, joita toimeksiantajan strategiatyön eri vaiheissa olisi jatkossa järkevää hyödyntää.