Kuopion ensikotiyhdistyksen asiakkaiden kokemuksia baby blues työskentelystä ja sen vaikuttavuudesta vanhemman hyvinvointiin synnytyksen jälkeen
Markkanen, Iida; Karjalainen, Sanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051411561
Tiivistelmä
Baby blues eli synnytyksen jälkeinen herkistyminen voi olla ajankohtainen kenelle tahansa perheelle. Raskauden jälkeen uuden elämäntilanteen ollessa edessä, vaikka siihen olisikin varautunut hyvin, sekä vauva toivottu perheenjäsen, herkistymistä voi silti ilmetä.
Opinnäytetyösuunnitelman teimme kesällä 2023. Opinnäytetyössämme käytimme aineistonkeruu menetelmänä haastattelua. Haastattelimme Baby blues työhön osallistuneita perheitä heidän kokemuksistaan Kuopion ensikotiyhdistyksen tarjoamasta Baby blues- työstä. Haastatteluita toteutimme marras- ja joulukuussa 2023. Käytimme eri tieteellisiä lähteitä teoriapohjana ja aiempia tutkimuksia. Haastattelimme Baby blues työntekijää ja käytimme haastattelua myös yhtenä lähteenä. Tässä opinnäytetyössä olemme käyttäneet laadullista tutkimusmenetelmää, sekä pohdinta osiossa miettineet mitkä eri tekijät ovat voineet vaikuttaa saamaamme lopputulokseen. Opinnäytetyömme tutkimustehtävinä oli ottaa selvää 1. Minkälaista apua perheet ovat kokeneet saaneensa Baby blues toiminnasta? 2. Minkälaista apua perheet kokevat, että olisivat tarvinneet? 3.Miten baby blues toimintaa voisi kehittää jatkossa?
Teoriaosuudessa käymme läpi käsitteitä: baby blues, raskauden jälkeinen masennus, Kuopion baby blues- toiminta ja voimavaralähtöisyys. Voimavaralähtöisyys on Baby blues toiminnan tärkein työskentely malli. On tärkeää tunnistaa mitkä tekijät lisäävät voimavaroja arjessa ja mitkä kuluttavat niitä. Baby blues työskentelyssä on tärkeää yhteinen ymmärrys siitä, kuinka vanhempien hyvinvointi heijastuu lapsen hyvinvointiin ja näin koko perheen yhteiseen elämään.
Merkittävämpänä apuna haastateltavat olivat kokeneet keskustelutuen, sekä avoimen ilmapiirin tapaamisilla. Haastatteluiden myötä selvisi, että Baby blues työskentely oli ollut hyödyllistä ja pääosin helposti saatavilla. Yleisenä asiana nousi esille, että Baby blues toiminta voisi olla näkyvämpää ja nopeammin saatavilla. Monelle haastateltavalle oli tullut uutena tietona, että kyseistä toimintaa on saatavilla, kun vasta itse olivat kyseisen avun tarpeessa.
Työmme tavoitteena oli selvittää perheiden kokemuksia Baby blues työskentelystä ja näin saada tietoa myös baby blues työntekijöille, kuinka he voivat kehittää omaa toimintaansa.
Jatkotutkimusaihe voisi olla: Onko baby blues oireilu yleisempi ensimmäisen vai seuraavien lasten kohdalla?
Opinnäytetyösuunnitelman teimme kesällä 2023. Opinnäytetyössämme käytimme aineistonkeruu menetelmänä haastattelua. Haastattelimme Baby blues työhön osallistuneita perheitä heidän kokemuksistaan Kuopion ensikotiyhdistyksen tarjoamasta Baby blues- työstä. Haastatteluita toteutimme marras- ja joulukuussa 2023. Käytimme eri tieteellisiä lähteitä teoriapohjana ja aiempia tutkimuksia. Haastattelimme Baby blues työntekijää ja käytimme haastattelua myös yhtenä lähteenä. Tässä opinnäytetyössä olemme käyttäneet laadullista tutkimusmenetelmää, sekä pohdinta osiossa miettineet mitkä eri tekijät ovat voineet vaikuttaa saamaamme lopputulokseen. Opinnäytetyömme tutkimustehtävinä oli ottaa selvää 1. Minkälaista apua perheet ovat kokeneet saaneensa Baby blues toiminnasta? 2. Minkälaista apua perheet kokevat, että olisivat tarvinneet? 3.Miten baby blues toimintaa voisi kehittää jatkossa?
Teoriaosuudessa käymme läpi käsitteitä: baby blues, raskauden jälkeinen masennus, Kuopion baby blues- toiminta ja voimavaralähtöisyys. Voimavaralähtöisyys on Baby blues toiminnan tärkein työskentely malli. On tärkeää tunnistaa mitkä tekijät lisäävät voimavaroja arjessa ja mitkä kuluttavat niitä. Baby blues työskentelyssä on tärkeää yhteinen ymmärrys siitä, kuinka vanhempien hyvinvointi heijastuu lapsen hyvinvointiin ja näin koko perheen yhteiseen elämään.
Merkittävämpänä apuna haastateltavat olivat kokeneet keskustelutuen, sekä avoimen ilmapiirin tapaamisilla. Haastatteluiden myötä selvisi, että Baby blues työskentely oli ollut hyödyllistä ja pääosin helposti saatavilla. Yleisenä asiana nousi esille, että Baby blues toiminta voisi olla näkyvämpää ja nopeammin saatavilla. Monelle haastateltavalle oli tullut uutena tietona, että kyseistä toimintaa on saatavilla, kun vasta itse olivat kyseisen avun tarpeessa.
Työmme tavoitteena oli selvittää perheiden kokemuksia Baby blues työskentelystä ja näin saada tietoa myös baby blues työntekijöille, kuinka he voivat kehittää omaa toimintaansa.
Jatkotutkimusaihe voisi olla: Onko baby blues oireilu yleisempi ensimmäisen vai seuraavien lasten kohdalla?