1980-luvun pientalon kuntoarvio ja PTS-ehdotus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kuntoarvio ja sen pohjalta pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma Oulussa sijaitsevasta, vuonna 1985 valmistuneesta omakotitalosta. Ennen varsinaista tarkastusta perehdyttiin laajalti kuntoarvioinnin teoriaan ja käytäntöihin, suoritettiin kiinteistön omistajan alkuhaastattelu sekä analysoitiin omistajalta saadut, kiinteistöä koskevat dokumentit ja asiakirjat. Kuntoarvio suoritettiin hyvää kuntotarkastustapaa noudattaen Rakennustiedon ohjekortin KH 90-00394 mukaisessa laajuudessa.

Kuntoarvioinnin avulla pyrittiin selvittämään rakennuksen ja rakenteiden nykykunto, tulevat korjaustarpeet sekä vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskit. Tarkastuksessa rakennus ja rakenteet tarkastettiin hyödyntämällä pääasiallisesti aistienvaraisia sekä rakenteita rikkomattomia menetelmiä. Talotekniikkaa tarkasteltiin pintapuolisesti arvioiden oman aiheosaamiseni asettamissa rajoissa. Kiinteistöön ei ollut tehty aiempia kuntotarkastuksia, joten tämän kuntoarvion suorittaminen oli tarpeellinen askel puolueettoman, rakennusta koskevan tiedon tarjoamiseksi.

Varsinaisen kuntoarvioinnin lisäksi työssä perehdyttiin yleisellä tasolla kiinteistöjen kuntoarviointiin liittyvään teoriaan ja käytänteisiin. Työssä luotiin myös katsaus aikakauden yhteiskunnallisen tilanteen ja rakentamisen suhteeseen sekä avattiin tarkastusnäkökulman laajentamiseksi tarkemmin 1980-luvun pientalojen tyypillisimpiä rakenneratkaisuja ja rakennustapoja. Olennainen osa oli myös vuosikymmenen riskirakenteisiin perehtyminen, sillä näiden havainnointi on keskeistä kuntoarviota suoritettaessa.

The aim of this thesis was to carry out a condition assessment and, based on it, a long-term maintenance plan for a detached house located in Oulu, built in 1985. Before the actual inspection, the theory and practices of condition assessment were extensively familiarized with, an initial interview with the property owner was conducted and the documents related to the property, provided by the owner, were analyzed. The condition assessment was carried out in the scope of the instruction card KH 90-00394, following the general guidelines of the good condition inspection method.

The condition assessment was used to find out the current condition of the building and its structures, future repair needs and damage, operational safety and health risks. In the inspection, the building and its structures were inspected using mainly sensory and non-destructive methods. Building technology was examined superficially, judging it within the limits set by my own knowledge of the subject. No previous condition inspections had been performed on the property, so carrying out this condition assessment was a necessary step to provide unbiased information about the building.

In addition to the actual condition assessment, this work familiarized itself with the theory and practices related to the condition assessment of properties at a general level. The work also created an overview of the relationship between the social situation of the era and construction and opened up the most typical structural solutions and construction methods of the small houses of the 1980s in order to expand the inspection perspective. An essential part was also getting to know the risk structures of the decade, because observing these is of key importance when performing a condition assessment.